16.5.2016

Yritykset sote-sopassa. Yrittäjähaastatteluista poimittua

Kiersin viime syksyn ja talven aikana haastattelemassa 12 Oulun Eteläisen alueella sosiaali- ja terveysalan yrittäjää. Sote-yrittäjät suhtautuvat uudistukseen ristiriitaisesti ja joutuvat valitsemaan toimintastrategiansa suuressa epävarmuudessa. Optimistisissa näkökulmissa yrittäjät toivovat sote-uudistuksen tuovat selkeyttä sote-asioista päättävän julkisen sektorin päätöksentekoon sekä asiakkaille luvattuun valinnanvapauteen. Monet yrittäjät olivat kokeneet, että eri kunnissa tai kuntayhtymissä tehdään päätökset toisistaan poikkeavin perustein tai että päätöksenteko on liian paljon yksittäisten viranhaltijoiden henkilökohtaisten mielipiteiden varassa:

 "Meijän etu on se, että päätöksenteko viedään suurempiin yksiköihin, jolloin päästään oikeesti semmoseen vertailtavuuteen ja sieltä saahaan karsittua sitä henkilöriippuvuutta." 

Yrittäjät ilmaisivat huolensa asiakkaan valinnanvapauden puutteesta ja tasa-arvoisuudesta kotikunnasta riippuen. Monen yrittäjän kokemus oli, että yksityisestä hoitopaikasta kiinnostuneet asiakkaat ohjautuvat palveluseteliä hakiessaan julkisen sektorin omiin hoitopaikkoihin. Yksityisten hoitopaikkojen rooliksi jää monen yrittäjän mielestä olla vain reservi, jos julkisen sektorin omiin hoitopaikat ovat täynnä.
 
"Vaan toivotaan, että tämä sote tuo siihenki semmosen muutoksen, että ihmisille alkaa tulla oikeasti sitä valinnanvapautta siitä, että mitä palveluita he haluaa käyttää, et se on semmonen toivomus siinä."
 
Sote-uudistuksen pitkittyessä ovat monet yrittäjät tilanteessa, jossa he eivät uskalla tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia tai investointeja.

"---et käytännössä ei uskalleta enää tehdä mitään uusia ratkasuja sote-epäselvyyksien vuoksi."

"Ku tässä nämä sote-ratkasut on tulossa ja niitä lähetään ajamaan tänne kentälle, niin on vähän semmonen odottava tilanne, et kyl me vähän tuohon vaiheeseen ollaan jämähetty."

Osa yrittäjistä suhtautuu epävarmuuteen tekemällä kuitenkin parhaansa ja luottamalla palvelun hyvään laatuun ja erottautumiseen kilpailijoista

 "Kyllä mä oon koittanu olla aika vahvoilla siinä kuitenki, että on keretty tehä näin etukäteen kuitenkin hyvää jälkeä, että sitä mahollisuutta ei oo, että meidät sen takia ohitettas, että me oltas huonosti hommat hoidettu."

"No mä katon siinä, että tää meidän hoidon laatu ja meidän tämä konsepti tehdä on ihan erilainen ku mitä kunnallisella puolella."

Joillakin yrittäjillä on näkemys, että pienimmillä sote-yrityksillä ei tule olemaan mahdollisuuksia pärjätä yhä isommissa kokonaisuuksissa tehtävissä julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Haastateltavien joukossa oli yrittäjä, joka oli tehnyt päätöksen perheyrityksen myymisestä isommalle toimijalle, jotta työpaikat säilyvät alueella ja henkilökunta saa työrauhan jatkuvan epävarmuuden tilalle.

"Nyt firma pannaan myyntiin sitten, ihan sen takia, että ollaan osa isompaa organisaatiota, jollon henkilöstö pystyy luottamaan, että tällä toiminnalla on jatkuvuus."
 
Millaisia ajatuksia yrittäjien näkemykset ja valitut strategiat herättävät?


Anna-Mari Simunaniemi, FT, projektitutkija SoteYBoost
MicroENTRE, Oulun Eteläisen instituutti, Oulun yliopisto


Tämän blogiteksti on koontia 5.4.2016 Oulaisissa järjestetystä Parempaa palvelua -dialogitilaisuuden tutkijan puheenvuorosta. Lainaukset ovat otteita SoteYBoost-hankkeen sote-yrittäjille tehdyistä tutkimushaastatteluista.



9.5.2016

DIGITALISAATIO SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA


Digitalisaatio on osa hallituksen kärkihankkeita ja sen merkitys kasvaa tulevina vuosina myös sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisaatio herättää kuitenkin paljon kysymysmerkkejä ja epätietoisuutta. Tilaisuuden tarkoituksena on valottaa muutamasta eri näkökulmasta digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä.


Aika: 25.5.2016 klo 12.30-16.00
Paikka: Centria ammattikorkeakoulu, Vierimaantie 7, Ylivieska
Kohderyhmä: Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yritykset ja alan järjestöt
Tilaisuus on maksuton.
Ohjelma

Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua.


12.30 Sähköiset ratkaisut arjen toiminnan tukena
          Petri Kinnunen, toimitusjohtaja, PVP Oy

13.00 Sosiaali- ja terveysalan asiakkaan ääni osana digitaalisia ratkaisuja ja laatutyötä
          Marjut Jokela, kasvatusjohtaja Koiramäen Perhekoti Oy

13.30 Sosiaalialan yrityksien ulkoiset arvioinnit ja tarkastukset, sekä näihin valmistautuminen
          Heidi Ilmonen, toimistusjohtaja SQC Oy
                      
14.15 Keskustelu
  • Yhteistä keskustelua
  • Lopuksi mahdollisuus yrityskohtaiseen neuvontaan.
16.00 Tilaisuuden päätös

Tilaisuuden järjestää SoteYBoost –hyvinvointiyrittäjyyshanke, http://soteyboost.blogspot.fi/
Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).

25.4.2016

Sote-yritysten ydinrymä aloittanut toimintansa


SoteYBoost tiedottaa 25.4.2016      

Sote-yritysten ydinryhmä aloittanut toimintansa

Oulun Eteläisen alueen sosiaali- ja terveysalan yritysten uusi ydinryhmä on aloittanut toimintansa. Säännölliset tapaamiset järjestetään kiertävällä periaatteella ydinryhmän yrityksissä. Kullakin tapaamisella on isäntäyrityksen valitsema erityisteema, jota käsitellään lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen ja epämuodollisten keskustelujen kautta. Ryhmän seuraava kokoontuminen järjestetään alavieskalaisessa Hoivakoti Pihapihlajassa tiistaina 5. toukokuuta.

– Toivon, että me yrittäjät saamme vietyä yhdessä yhteisiä tärkeitä asioita eteenpäin. Odotan avoimin mielin ryhmän tapaamista ja sitä mitä saamme aikaiseksi, kertoo ryhmän toista tapaamista isännöivä yrittäjä Kirsi Nisula Pihapihlajasta.  

Sote-yritysten ydinryhmä tarjoaa foorumin keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamiselle. Toimintakonsepti on saanut innoituksen Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän viime vuonna käynnistämästä, toimialasta riippumattomasta ydinryhmäkonseptista. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteiden vuoksi alan yrittäjille koettiin tarpeelliseksi perustaa oma ryhmä, jossa esimerkiksi julkisiin hankintoihin ja meneillään olevaan sote-uudistukseen liittyviä teemoja voidaan käsitellä tarkemmin. 

– Sote-uudistuksen myötä tulevat muutokset tuovat niin mahdollisuuksia kuin uhkia alueen yrityksille, ne pakottavat yrittäjät pohtimaan asemaansa ja tulevaisuutta markkinoilla. Verkostoitumisen merkitykset voivat olla yrittäjälle niin taloudellisia kuin sosiaalisia, kuvailee ryhmän toimintaa koordinoivan SoteYBoost-hankkeen projektipäällikkö Eija Hautala Oulun ammattikorkeakoulusta. 

YDINRYHMÄÄN TOIVOTETAAN TERVETULLEIKSI LISÄÄ YRITTÄJIÄ 

 

Ydinryhmä kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa Oulaisissa. Ryhmään on ilmoittautunut parisen kymmentä yritystä eri puolilta Oulun Eteläisen aluetta. Ryhmän toiminta on vasta alussa, joten ryhmään toivotetaan tervetulleiksi lisää yrittäjiä.Ryhmän toiminnasta kiinnostuneet sote-alan yrittäjät voivat ottaa yhteyttä Eija Hautalaan (eija.hautala@oamk.fi; puh. 060 582 0070).


        
Ryhmän toiminnan käynnistämisestä vastaa Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin yhteinen SoteYBoost –hanke.

18.4.2016

Avoimuus ja sisältö sosiaalisen median valttikortteja


 SoteYBoost-hankkeen ensimmäinen koulutus, Sosiaalisen median työkalut hyvinvointialalla, keräsi sähköisestä markkinoinnista kiinnostuneita yrittäjiä ja yritysten edustajia Oulaisiin. Tapahtuman kouluttajina toimivat eBrandin Jukka Weissenfelt ja Juha Huovinen.


Päivän aikana kuulimme hyviä ja käytännönläheisiä asioita sosiaalisen median kentästä, jossa keskiössä on ihmisten tuottama ja jakama sisältö kommentteineen ja mielipiteineen. Aikakaudelle merkittäviä piirteitä ovat avoimuus ja ihmisten halu vaikuttaa sekä tietää, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Monet yritykset ovatkin päästäneet suuren yleisön kurkistamaan kulissien taakse jakamalla esimerkiksi Facebookin kautta kuvia arkityöstään, myös hyvinvointialalla.

Mitä hyötyä sosiaalisen median käyttämisestä voi sitten olla yritykselle? Sosiaalista mediaa käytetään niin myynti ja markkinointikanavana kuin yrityksen oman asiakasymmärryksen lisäämisessä. Lisäksi yritykset hyötyvät sosiaalisesta mediasta asiakaspalvelukanavana, osana brändin rakentamista ja vaikkapa sisäisen viestinnän mahdollisuuksina. Yleensä sosiaalisen median kanavat ovat ilmaisia, mutta maksetuilla mainoksilla on myös omat etunsa perinteiseen mainontaan nähden: mainontaa voi helposti ja tehokkaasti kohdentaa, se on mitattavaa ja interaktiivista.

Eri kanavista tärkeimmät ovat käyttäjämäärien suhteen Facebook (2,1-2,3 miljoonaa käyttäjää Suomessa), LinkedIn (900 000) ja Instagram (815 000). Jokaisen yrityksen tulee kuitenkin selvittää, missä kanavassa oma kohderyhmä on ja valita tärkeimmät kanavat sen mukaan. Olennaista on myös se, että valitussa kanavassa jaetaan sisältöä, joka tuo asiakkaalle jotain lisäarvoa ja innostaa jakamaan sisältöä eteenpäin tai kommentoimaan sitä. Koulutuksessa kokeiltiin käytännön työkaluja sosiaalisen median viestinnän suunnitteluun, kuten Facebook-vuosikelloa.


Hankkeen seuraava koulutus on 12.5. Sähköisen markkinoinnin ja sosiaalisen median tärkeimmät säädökset. Tapahtumassa perehdytään sosiaalisen median viestintää koskeviin ajankohtaisiin ohjeistuksiin ja sääntöihin, kuten myös tekijäinoikeusasioihin ja asiakastietojen keräämiseen. Tervetuloa!

Heidi Ålander, Oamk

15.4.2016

12.5.2016 Sähköisen markkinoinnin ja sosiaalisen median tärkeimmät säädökset -koulutus



Tulossa tärkeää ohjeistusta  sähköisen markkinoinnin ja sosiaalisen median säädöksistä.

Saat tietopaketin tärkemmistä kohdista, joissa voi tulla ongelmia ja harmeja yritykselle!

ILMOITTAUDU MUKAAN!       Oulaisiin, Nivalaan tai Piippolaan!



Hyvinvointi-, sosiaali-, terveysalan yrittäjä /alan järjestöedustaja
- sinulle ja työntekijöillesi!

Sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin tärkeimmät säädökset – koulutus                                                       
Maksuton!

Aika:                                    Torstai 12.5.2016 klo 12.30-16.0
Paikka:                                Oamk, Terveysalan Oulaisten kampus, Kuntotie 2, Oulainen
                     Voit osallistua tilaisuuteen myös etäyhteyden kautta
                     Piippolasta tai Nivalasta.
Kohderyhmä:                     Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yritykset ja järjestöt
Kouluttaja:                         ebrand Suomi Oy, Jukka Weissenfelt

Valmennuksen sisältö:

- Viestiminen sosiaalisessa mediassa:
- Eri lait, jotka säätelevät viestintää
- Tekijänoikeuden huomioiminen
- Tietojen kerääminen asiakkaista ja niiden käyttäminen
- Piilomainonnan välttäminen (mainoksen tunnistettavuus)
- Sosiaalisen median kanavien säädökset  (Facebook, YouTube, Twitter, Instagram, WhatsUp)

Tilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta:

Piippolassa: Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto, auditorio, Keskustie 29, 92620 Piippola
Nivalassa: Oulun Eteläisen Instituutti, kokoushuone, 4 krs, Pajatie 5, 85500 Nivala

Kahvitus tilaisuuden puolessa välissä.


Tervetuloa!                                                                          

Ilmoittautumiset to 5.5. mennessä  https://www.webropolsurveys.com/S/CA30C5000D283309.par
tai sähköpostilla
satu.pinola@oamk.fi 

Valmennus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan). 


6.4.2016


Parempaa palvelua? Yksityisen ja julkisen yhteistyö sote-palveluissa -dialogin materiaali:

Avaus
Aluepäällillö Aini Ojala, Oamk Oulainen

Hyvät JYVÄt – yksityisen ja julkisen yhteistyöllä parempaa palvelua
TkT Paulus Torkki, Aalto yliopisto

Sote-yritysten luovuus mahdollistaa kasvun
dosentti, TkT Matti Muhos, MicroENTRE, Oulun Eteläisen instituutti

Yritykset sote-sopassa
FT Anna-Mari Simunaniemi, MicroENTRE, Oulun Eteläisen instituutti

Pienyritykset julkisissa hankinnoissa
OTM, KTM Martti Saarela, MicroENTRE, Oulun Eteläisen instituutti

Poimintoja dialogista