TIEDOTE: Sote-yrityksillä tarve tiivistää yhteistyötä

Sosiaali- ja terveysalan yritysten ydinryhmän seuraavan tapaamisen aiheena ovat julkiset hankinnat ja pienten yritysten mahdollisuudet vastata laajoihinkin tarjouspyyntöihin.  

Järjestyksessään jo neljännen ryhmätapaamisen asiantuntijavieraaksi saapuu hankinta-asiamies Tiina Talala Pohjois-Pohjanmaan yrittäjistä. SoteYBoost-hankkeen järjestämä tapaaminen järjestetään 19. syyskuuta vanhusten hoitokoti Kartanonväessä Haapavedellä.

-Yhteistarjouksen kautta pk-yrittäjät pääsevät mukaan myös suuriin hankintakokonaisuuksiin. Yhteistarjous voi tuoda mukanaan myös muita etuja yhteistyön kautta. Ennen yhteistarjouksen tekemistä kannattaa kuitenkin päättää yhteiset pelisäännöt, huomauttaa Tiina Talala.

Sote-uudistuksen valmistelussa on esitetty toiveita yritysten tiiviimmästä yhteistyöstä palveluiden tarjoajina. Yrittäjiä mietityttää, edellyttääkö julkisissa hankintakilpailutuksissa pärjääminen jatkossa isompia yhteistarjouksia ja mitä yhteistyö vaatii yrityksiltä. Myös yrittäjien keskinäinen kilpailutilanne vaikuttaa halukkuuteen tiivistää yhteistyötä. 

-Yhteisten tarjousten tekemisestä pitää saada lisää konkreettista tietoa, ennen kuin yrittäjänä lähtisin mukaan. Mietin muun muassa, miten yritysten välinen yhteistyö järjestyy ja miten onnistutaan tekemään tarjous hyvin esimerkiksi yritysten välisen kilpailutilanteen tai näkemyserojen takia, pohtii tapaamisen aiheen valinnut yrittäjä Alice Pekkala.

Sote-uudistuksen maakuntamallin toteuttamisen yksityiskohdista tai tulevien hankintayksiköiden laajuudesta ei ole vielä tietoa. Yrittäjien on kuitenkin syytä lisätä keskinäistä verkostoitumista, joka tuo mikro- ja muille pienille yrityksille monenlaista etua.

-Julkiset hankinnat eivät ole ainoa yhteistyön muoto, jota sote-yrittäjien kannattaa harkita. Yritykset voisivat saada hyötyä tekemällä yhteisiä hankintoja ja järjestämällä koulutusta henkilöstölle, muistuttaa ydinryhmätapaamisia koordinoiva Eija Hautala.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sote-yrittäjien ydinryhmän toimintaa koordinoi Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTREN yhteinen SoteYBoost – hanke. Jos olet kiinnostunut ryhmän toiminnasta, voit ilmoittautua tapaamiseen 16.9. mennessä. Lisätietoja: projektipäällikkö Eija Hautala, eija.hautala@oamk.fi, puh. 050 582 0070

Ydinryhmän tapaaminen ma 19.9 Kartanonväessä Haapavedellä

Tervetuloa Sote-yritysten ydinryhmän tapaamiseen ma 19.9.klo 16-18 Haapavedelle.

Isäntänä toimii Alice Pekkala, Kartanonväki Oy, Rautionkuja 1, 86600 Haapavesi

Tapaamisen teemana on hankinnat, saamme tilaisuuteen vierailijaksi Tiina Talalan, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankinta-asiamiehenä. Yhteistarjousten tekeminen herättää monenlaisia mietteitä, mm. edellyttääkö kilpailutuksissa pärjääminen jatkossa isompia yhteistarjouksia, miten ne onnistuvat, mitä yhteistyö vaatii yrityksiltä, miten keskinäinen kilpailutilanne vaikuttaa.

Voimme käsitellä hankinta-asiaa myös yhteisten hankintojen näkökulmasta, moni yritys hyötyisi esim. henkilöstön yhteisistä koulutuksista.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta ja miettimään yhteistyömahdollisuuksia!

Ilmoittaudu viimeistään pe 16.9 tarjoilujen takia Eija 050-58 20070 tai eija.hautala at oamk.fi.
(ja mahdollinen erityisruokavaliotarve)

 Ps. Jos sinulla on toiveita, mitä asioita seuraavissa tapaamisissa haluat käsitellä - laita minulle viestiä   :) 

Syysterveisin, Eija Hautala

eHealth startup -yritykset kohtaavat haasteellisen liiketoimintaympäristön

Terveydenhoito ja ihmisten hyvinvointi ovat yhä suurempia kysymyksiä kaikissa maissa myös taloudellisesta näkökulmasta.  Kehittyneiden maiden terveydenhoito kohtaa kestävyyshaasteen kasvavan terveyspalveluiden kysynnän mm. väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien lisääntymisen seurauksena. Digitalisaation luomat mahdollisuudet nähdään yhtenä keskeisenä tekijänä terveyssektorin haasteisiin vastaamisessa, myös Suomessa.  Vaikka maailma on digitalisoitunut nopeasti ja eHealth liiketoiminnan potentiaali on suuri, terveysala ei ole hyödyntänyt palveluiden digitalisoitumisen mahdollisuuksia vielä toden teolla. Maailman suurin palvelusektori on ollut toistaiseksi hidas uuden teknologian ja digitaalisten palveluiden käyttöönotossa, verrattuna esimerkiksi finanssisektoriin.

Startup -yrityksillä tärkeä rooli talouden dynamiikassa

Startupit nähdään ketterinä uusien ideoiden ja toimintamallien tarjoajina markkinoille. Uusi, aktiivinen, luova ja riippumaton näkökulma yhdistettynä epämuodolliseen ja nopeaan johtamiseen ja päätöksentekoon ovat startup -yritysten vahvuuksia uusien palveluinnovaatioiden synnyttämisessä. Toisaalta yrityksen kehityksen näkökulmasta, startup -vaihe on erittäin kriittinen jakso yrityksen selviytymisessä. Yritysjohdon päätökset ja ratkaisut, jotka liiketoiminnan alkuvaiheessa tehdään, ovat avainasemassa yrityksen menestyksessä ja kasvussa. Startup -vaiheen toimintojen parempi ymmärtäminen on tärkeää myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Juuri eHealth startup -yritysten tutkiminen on perusteltua paitsi terveysalan uusien palveluinnovaatioiden huutavan tarpeen mutta myös sen liiketoiminnan perusasetelman takia: eHealth palveluliiketoiminnan kiinteä yhteys teknologiaan ja teknologian kehittämiseen erottaa eHealth -yritykset selvästi perinteisestä palvelutuotannosta.

MicroENTRE on tutkinut suomalaisten eHealth palveluyritysten varhaisia kehitysvaiheita. Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena, johon osallistui kahdeksan suomalaista eHealth startup -yritystä. Startup -yrittäjien kokemuksia ja näkökulmia kartoitettiin kriittisten tapahtumien menetelmällä. Tutkimus toi uutta paitsi palveluyritysten kasvuvaiheiden kirjallisuuteen niin se toi myös esille mm. toimintaympäristön haasteita ja tyyppipiirteitä eHealth startup -yrittäjien näkökulmasta.

Keskeisiä toimialan erityispiirteitä tunnistettiin yhdeksän ja ne voidaan tiivistetysti esittää seuraavasti:

-eHealth -alan markkinat ovat vielä kehittymättömät ja toimijoiden joukko vähäinen Suomessa. Yrittäjät kokevat olevansa alansa pioneereja.

-Alan startupit kohtaavat liiketoiminnan kehityksen hitauden ja “kuolemanlaakso” alan yrityksissä on pitkä. Kassavirtaan perustuvan orgaanisen kasvun saavuttaminen startup -vaiheessa on erittäin haastavaa, ellei liiketoiminta perustu puhtaasti palveluun. Ja tavallisesti näin ei ole, sillä usein eHealth palveluun liittyy teknologian kehittäminen tai palveluun liittyvän tuotteen kehitys.

-Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen vie suuren osan startup -yrittäjien resursseista. Ulkopuolista rahoitusta etsitään ja hankitaan yksityisiltä sijoittajilta sekä julkisilta toimijoilta. Julkinen rahoitus on pirstaleista ja sen hakeminen aikavievää. Rahoituksen hankinnan ottaessa leijonan osan yrittäjän ajasta, liiketoiminnan kehittämiseen jää odotettua ja haluttua vähemmän resursseja.

-Usein yhteistyö julkisen sektorin kanssa on liiketoiminnan menestyksen kannalta kriittistä.  Uskottavuus hankitaan suurien yksityisten tai julkisten toimijoiden kumppanuuksien kautta. Julkinen sektori voi olla eHealth startupin asiakas, kehittämiskumppani, julkisen yritystuen tarjoaja, tieteellisen tiedon tuottaja, hankintayksikkö, yrityshautomon ylläpitäjä, toimintaluvan myöntäjä jne.

-Tutkimusperusteinen näyttö palvelun terveysvaikutuksista on usein edellytys liiketoiminnan menestykselle. Uskottavuus perustuu tutkimustietoon, mutta sen tuottaminen on myös usein hidas prosessi.

-Startupit kokevat, että julkinen yritystukijärjestelmä Suomessa keskittyy teknologian kehittämiseen. Kuitenkin julkisten tukien merkitys yritysten teknologiakehitykseen, pieninä virtoinakin, tunnustetaan.

-Kaupallistaminen koetaan eHealth startupeissa odotettua suuremmaksi haasteeksi. Ongelmaa korostaa myös se, että kaupallistamiseen julkista tukea on vaikea saada. Tukien kohdennus teknologian kehitykseen yhdistettynä osaamisperusteiseen kulttuuriin synnyttää korostetun ongelma-alueen palveluiden kaupallistamisessa.

-Terveysalan julkisten toimijoiden muutosvastarinta uusia innovaatioita kohtaan koetaan esteeksi. Pienten ja uusien startup -yritysten on vaikea murtautua uusien palveluideoiden kanssa terveysalan systeemeihin ja vaikuttaa totuttuihin käytäntöihin. Lisäksi julkisen sektorin kustannuspaineet synnyttävät tilanteen, jossa kallistutaan usein jo tuttuihin, koeteltuihin menetelmiin.

-Erilaiset sertifikaatiovaatimukset ovat myös tunnusomaista alan toimintaympäristölle. Vaatimukset perustuvat usein jo olemassa olevien tavaroiden ja palveluiden sääntelyyn. Startupit toimivat kuitenkin usein erilaisten sääntelyalueiden rajapinnoilla ja uusilla alueilla. Tämä aiheuttaa epätietoisuutta paitsi viranomaisissa niin myös epävarmuutta liiketoimintaansa kehittävässä startup -yrityksessä. 

Martti Saarela, projektitutkija

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE

Oulun Eteläisen instituutti, Oulun yliopisto 

martti.saarela@oulu.fi

(Blogi julkaistu alunperin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän sivuilla.)

Kutsu: Yrittäjän stressinhallinta työhyvinvoinnin edistäjänä ke 14.9 ja ke 28.9

Mikro- ja pienyrittäjien keskeinen työväline on yrittäjä itse, itsestä tulee pitää myös huolta.

Työpajan tarkoituksena on tarjota työkaluja stressinhallintaan Paranemisen avain –valmennuksen menetelmin.  Paranemisen avain on itsehoitomenetelmä, jolla jokainen voi hoitaa itse stressin syitä. Saat oivalluksia siitä, missä stressisi juuret ovat ja työkalut niiden hoitamiseen.

Maksuton työpaja on suunnattu hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrittäjille ja alan järjestöjen esimiehille.

Aika: ke 14.9.2016, klo 14-17.30  

Paikka: Oamk, Oulaisten kampus, Kuntotie 2, kokoustila, 2 krs.

Aika: ke 28.9.2016, klo 16-19.30  

Paikka: Haapajärvi, kaupungintalo, hallituksen kokoushuone, Kirkkokatu 2.

Kouluttaja: Yrittäjä Henna Haapala, Sertifioitu Paranemisen avain-valmentaja.

Ilmoittautuminen: Oulaisiin pe 9.9. mennessä, Haapajärvelle pe 23.9. https://www.webropolsurveys.com/S/C9AF7D4261A2402A.par

Työpajan sisältö:

- Miksi stressinhallinnan keinoja kannattaa opetella?
- Paranemisen avain –stressinhoitomenetelmän esittely.
- Rentoutumisharjoituksia ja harjoitusten arviointia keskustellen.
- Jatko-ohjeita stressinhallintaan

Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan). Tilaisuuden järjestää SoteYBoost –hanke.
http://soteyboost.blogspot.fi/

TIEDOTE: Sote-yritykset tavoittelevat asiakkaita palveluseteleiden avulla

Oulun Eteläisen alueen sosiaali- ja terveysalan yritysten ydinryhmän seuraava tapaaminen järjestetään ensi tiistaina Palvelukoti Jaatisen tiloissa Pyhäsalmessa. Aiheena ovat palvelusetelijärjestelmät eli kanavat, joiden kautta sote-alan yksityiset toimijat voivat ilmoittaa palveluitaan asiakkaiden vertailtaviksi.

– Palvelusetelillä asiakas voi valita palveluasuntopaikan muualtakin kuin varsinaiselta kotipaikkakunnaltaan, joten olen kiinnostunut kuulemaan, mitä Oulussa käytössä oleva palvelusetelijärjestelmä vaatii yrittäjältä, kertoo yrittäjäryhmän tällä kertaa luokseen kutsunut palvelukotiyrittäjäVirpi Jaatinen. 

Kunta tai kuntayhtymä päättää, missä palveluissa palveluseteliä käytetään ja mikä on setelin arvo. Järjestelmän tarkoituksena on tuoda asiakkaalle valinnanvapautta palveluntuottajan valintaan. Haasteena on, kuinka sote-palveluiden asiakkaat löytävät tiedon saatavilla olevista palveluntuottajista ja voivat luotettavasti tehdä vertailua eri vaihtoehtojen välillä. 

Sote-yrittäjän asiakaskunta ei rajoitu lähikuntien alueelle

Oulun Eteläisen alueella on käytössä Aputori.fi – portaali. Yrittäjiä kiinnostavat myös suurempien kaupunkien käyttämät järjestelmät, sillä liiketoiminnan kannalta laajempi kohdemarkkina on houkutteleva. Sote-alan kasvava kilpailu pakottaa pienetkin yritykset aktiivisempaan ja maantieteellisesti laajempaan markkinointiin. Asiakkaille suunnatut sähköiset palvelut ovat tärkeitä, mutta onnistumisen ratkaisee järjestelmien käyttäjäystävällisyys.

-Yrityksissä kannattaa miettiä etukäteen, kuinka järjestelmän sujuva käyttö varmistetaan, kertoo Taukokankaan osastonhoitaja Aila Laitinen, joka saapuu yrittäjätapaamiseen kertomaan käyttäjäkokemuksistaan.

Sote-yritysten ydinryhmä tarjoaa foorumin keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamiselle. Ryhmään voivat liittyä yrittäjät, jotka haluavat verkostoitua ja nostaa pienten yrittäjien näkökulmaa esille ryhmän avulla. Toiminnasta kiinnostuneet yrittäjät voivat ottaa yhteyttä SoteYBoost-hankkeeseen.

Ryhmän toiminnan käynnistämisestä vastaa Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin yhteinen SoteYBoost – hanke.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Eija Hautala, eija.hautala@oamk.fi, puh. 050 582 0070