Oamkin fysioterapiaopiskelijat Heidi Jaakola ja Marika Pirinen ovat tutkineet opinnäytetyössään
yrittäjien hyvinvointia ja tehneet yrittäjille tueksi kolme videota, joissa kerrotaan ja näytetään hyviä harjoitteita istumiseen ja selän hyvinvointiin liittyen.
Ryhtiä yrittäjille! videot löytyvät:
Alla olevassa artikkelissa käsitellään sosiaalialan
yrittäjien työhyvinvointiin liittyviä psyykkisiä kuormitusasioita, työstä
palautumisen tärkeyttä ja stressinhallintaan liittyviä asioita. Lisäksi kerromme terveysliikunnan
myönteisistä vaikutuksista yrittäjien työhyvinvointiin. Lopuksi esittelemme
lyhyesti kehittelemämme tuotteen, joka on suunniteltu yrittäjien
työhyvinvoinnin tueksi.
Työhyvinvointi
ja sen merkitys yrittäjille
Työterveyslaitoksen
määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa
työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin
johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä
mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän
elämänhallintaansa [1].
Työhyvinvointia on tutkittu yli sata vuotta. Aiemmin
painopiste oli enemmän työn turvallisuudessa ja yksilön sairauden korostamisessa,
kun taas nykyään suunnataan voimavaroja enemmän työyhteisön toimivuuteen ja
terveyden edistämiseen. Useiden tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat
luovempia ja tekevät enemmän tulosta. [2]
Niin
kutsutun tasapainomallin mukaan työhyvinvointia on mahdollista edistää
lisäämällä toimia työn voimavarojen kehittämiseksi ja pitämällä työn
vaatimukset kohtuullisina. Voimavaroja lisääviä asioita pitäisi siis olla
suhteessa enemmän kuin kuluttavia. Voimavaroja lisääviä asioita näyttäisivät olevan
työn itsenäisyys, työn monipuolisuus ja kiinnostavuus, mahdollisuus käyttää
omaa osaamistaan ja säädellä omaa työtään. Voimavaroja vieviä asioita taas ovat
muun muassa taloudellinen epävarmuus, johtamisen ja hallinnoinnin aikaa vievyys
sekä tunne, että työssä on kiinni kokonaisvaltaisesti. [2]
Yrittäjän
työhyvinvointiin vaikuttavat myös hänen persoonallisuutensa, niin kutsuttu
psykologinen pääomansa ja palautumiskykynsä sekä sosiaalinen pääoma.
Psykologisella pääomalla tarkoitetaan itsetehokkuuden tai itseluottamuksen,
toiveikkuuden, realistisen optimismin ja sitkeyden kokonaisuutta, joka edistää
onnistumista epävarmoissa oloissa sekä vähentää psyykkistä kuormitusta.
Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan puolestaan työyhteisöön ja työilmapiiriin
liittyviä seikkoja, joita ovat vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot
ja normit sekä aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi. Näiden asioiden on todettu vähentävän sairastumisen ja masennuksen
ilmenemisen riskiä. Mikäli yrittäjällä ei ole työyhteisöä, sosiaaliseen
pääomaan vaikuttavat yhteistyökumppanit ja -verkostot. [2]
Yrittäjät
ovat vastuussa yrityksensä toiminnasta, tuloksesta ja mahdollisista työntekijöistään
ja he panostavat
työhönsä ison osan elämästään. Hyvinvoivan yrittäjän voidaan ajatella olevan
yhtä kuin hyvinvoiva yritys [3], joten itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimalla yrittäjä luo pohjaa myös
yrityksen menestykselle tulevaisuudessa [4]. Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan
työhyvinvoinnin hallinnan keinoja; on pystyttävä irtautumaan töistä ja
asettumaan vapaalle, jotta seuraavana päivänä voi taas keskittyä täysillä
töihin. Yrittäjiltä vaaditaan myös kykyä uudistua, sillä markkinat muuttuvat
jatkuvasti. Tämä on huomattavasti helpompaa silloin, kun yrittäjän
työhyvinvointi on kunnossa [5].
Erityisesti yksin yrittävän tärkein työväline on hän itse, mikä
tarkoittaa sitä, että itsestä tulee huolehtia paremmin kuin esimerkiksi
autosta, tietokoneesta tai muusta työvälineestä. Työuupumus pysäyttää yrityksen
toiminnan varmemmin kuin mikään rikki mennyt työväline.
Työ
ja elinkeinoministeriön 2008 -2009 tekemän tutkimuksen mukaan maamme sosiaali-
ja terveysalan yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Kuitenkin
tutkittavista ikäryhmistä nuorimmat, alle 35-vuotiaat naisyrittäjät, kokivat
harvemmin työn imua, tyytyväisyyttä ja omistautuneisuutta työhönsä kuin naiset
heitä vanhemmissa ikäluokissa. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan psykososiaalista
kuormittumista ilmensivät mm. stressin kokeminen ja kiire. Yrittäjistä lähes
puolet koki stressiä (49,1 %) ja kiirettä (47,4 %) jonkin verran, melko paljon
tai erittäin paljon. [6]
SoteYBoost
-hankkeen sosiaalialan yrittäjien haastattelussa kävi ilmi, että myös he
kokevat työnsä psyykkisesti kuormittavaksi. Työ koetaan kiireiseksi, työmäärä
suureksi ja työperäisiä stressin oireita esiintyy lähes päivittäin. Yrittäjät
kertoivat, että vapaa-aikaa on vähän eikä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen
jää riittävästi aikaa. Vastuullisen työn vuoksi työasiat pyörivät helposti
mielessä myös vapaa -ajalla ja työstä palautumisen sekä levon aika jäävät usein
liian vähäisiksi. [7]
Työn
psyykkisesti kuormittavat asiat sekä niiden vaikutus kehoon ja mieleen
Yrittäjyyteen
liittyy useita psyykkisiä kuormitusasioita, kuten edellä mainitut kiireen tuntu
ja henkisen kuormittavuuden kokemus, joilla on negatiivisia vaikutuksia niin
mieleen kuin kehoonkin.Yhteys kehoon voi heikentyä, ja stressin huomaakin usein
vasta stressireaktioista. Stressi lisää lihasten ja sidekudosten kireyksiä, joiden
vuoksiverenkierto
ja aineenvaihdunta heikkenevät sekä lihasten happamuustaso kasvaa kyseisellä
alueella. Tämä saa aikaan kipureaktion, josta seuraa lisää jännitystä kehoon.
Jatkuvan rasituksen johdosta ihakset heikkenevät ja muuttuvat aiempaa
kömpelömmiksi. Tuntuma omaan kehoon heikkenee ja kehonhallinta vaikeutuu,
jolloin loukkaantumisriski kasvaa. Lisäksi jatkuvat lihaskireydet saavat aikaan
energian puutteen tunteen kehossa. Ulospäin stressi näkyy usein ryhdin
muutoksina. Silloin kun yrittää jaksaa, ryhti voi olla ylikorostunut, mutta jos
stressi saa antamaan periksi, ryhti voi romahtaa kasaan. [8]
Stressin
kestolla on väliä. Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyväksi ja parantaa
ihmisen suoritustasoa ja keskittymiskykyä. Pitkään jatkunut stressi ja
kiireinen työtahti ovat kuitenkin vakavia uhkia terveydelle. Elimistön
voimavarojen ollessa pidemmän aikaa epätasapainossa ympäristön vaatimusten
kanssa, alkavat ihmisen keho ja mieli väsyä liian suuren kuormituksen johdosta.
Stressin
oireet ovat hyvin yksilöllisiä, ja nevoivat esiintyä myös monella tavalla. Tavallisimpia stressin
oireita ovat uniongelmat, joista myös sosiaalialan yrittäjät kertoivat
kärsivänsä, sekä rytmihäiriöt, hengitystuntemukset ja vatsavaivat. Fyysiset
oireet voivat kehittyä melko huomaamattomasti, ja nesaattavat näkyä kehollisina tuntemuksina,
joita on aluksi vaikea tunnistaa.
Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä fyysisen ja psyykkisen
ylikuormittumisen johdosta myös elimistön puolustusjärjestelmä ylikuormittuu ja
ihminen altistuu monenlaisille tulehdustiloille ja sairauksille.
Työstä
palautuminen
Työstä
palautuminen on psykofysiologinen prosessi, jossa mieli ja keho palautuvat työpäivän
aikana kokemastaan kuormituksesta. Hyvät yöunet sekäsopivasti liikuntaa ja lepoa auttavat
palautumaan raskaankin työputken jälkeen.
Vaikka työ jakautuisikin ruuhka-aikoihin ja hiljaisimpiin kausiin, eivät
pelkät hiljaisemmat kaudet ja lomat riitä välttämättä palautumiseen. Yrittäjän
tulee huolehtia viikoittaisesta vapaa-ajastaan, ja on hyvä, jos omia
rentoutumishetkiä sijoittuu jokaiseen päivään.
Jokaisella
on oma tapansa palautua työstä, ja riittävä palautumisen määrä voi olla hyvin
yksilöllinen. Siihen vaikuttavat vahvasti persoonan lisäksi myös työ ja sen
luonne. [9] Palautumisen riittävyyttä voi arvioida seuraavilla kysymyksillä:
Onko minulla hyvä mieli? Koenko itseni terveeksi? Olenko motivoitunut? Koenko
itseni pirteäksi, jaksavaksi ja aikaansaavaksi? Liikunnan määrällä ja
palautumisen kokemuksella on todettu olevan annos vaste -suhde.10]
Passiivinen
lepo on enimmäkseen nukkumista ja muuta rentoa oleilua, missä lihakset ja koko
keho saavat täysin levätä. Ihminen nukkuu noin kolmasosan kaikesta ajastaan. ja
sen takia uni on merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monet
tutkimukset osoittavat, että uni on merkittävä edellytys ihmisen
immuunijärjestelmän hyvinvoinnille, henkiselle tasapainolle sekä elimistön ja
solujen kasvulle ja kehitykselle. [11]
Mikäli
palautuminen jää liian vähäiseksi, yrittäjälle voi kehittyä pitkäkestoisia
työhyvinvoinnin ongelmia, kuten työuupumusta. Työuupumukseen liittyy voimakasta
väsymystä, kyynistynyt asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon
heikentyminen. [12]
Terveysliikunnan
merkitys työhyvinvointiin
Terveysliikunnalla
tarkoitetaan terveyden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta riittävän
kuormittavaa ja riittävän usein tapahtuvaa liikuntaa.
Terveysliikuntasuositusten mukaan kohtuukuormitteista liikuntaa tulee harrastaa
30 minuuttia päivässä, vähintään 10 minuutin jaksoissa, 5 -7 päivänä viikossa
tai kuormittavaa liikuntaa 30 -60minuuttia kolmena päivänä viikossa. Kuntoliikunta, urheilu,
harrastuksiin tai työhön liittyvä ripeä liikkuminen sekä kodin ruumiilliset
työt ovat useimmiten hyviä esimerkkejä terveysliikunnasta. Hyvin kevyt
liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan
ehtoja, mutta voi silti vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Kevytkin liikunta
vähentää tutkimusten mukaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. [13]
Terveysliikunnalla
on lukuisia terveysvaikutuksia. Se parantaa heikentynyttä
sokeriaineenvaihduntaa, laskee kohonnutta verenpainetta ja veren
kolesteroliarvoja, auttaa painonhallinnassa, parantaa tuki-ja liikuntaelimistön
terveyttä sekä tasapainon hallintaa. Liikunnan on todettu olevan merkittävin yksittäinen
keino ehkäistä monia kansansairauksia. Lisäksi se tehostaa elimistön puolustusjärjestelmän
toimintaa eli riski saada virustauteja, kuten flunssaa, laskee. [11]
Säännöllinen
liikunta on yksi hyvinvoinnin tukijaloista. Liikunta lisää mielihyvähormonien
tuotantoa, joilla on nimensä mukaisesti mielialaa kohottava
vaikutus. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat henkilöt ovat
iloisempia ja sosiaalisempia Kuin sitä harrastamattomat. Lisäksi säännöllisesti
liikkuvat kestävät paremmin psyykkistä rasitusta. Säännöllisellä liikunnalla on
siis myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin sekä stressin hallintaan.
Liikunnan myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia; ne kestävät vain
päiviä tai viikkoja. Liikuntakuureista ei siis ole pitkäaikaista hyötyä, vaan
terveyden ylläpitämiseksi liikunnan on hyvä olla koko eliniän jatkuva
elämäntapa.
Tuote
Opinnäytetyömme
tuote on kolmeosainen "Ryhtiä yrittäjille!" -videomateriaali.
Ensimmäisessä videossa kerromme, kuinka liikettä voi lisätä pitkäaikaisen
istumisen lomaan. Lisäksi ohjaamme, kuinka selän neutraaliasento
löydetään ja kuinka asentoa ylläpidetään liikkeessä. Toisessa videossa ohjaamme
kohtuukuormitteisia selkää vahvistavia harjoitteita ja kolmannessa palauttavia
ja selän liikkuvuutta parantavia harjoitteita.
Sosiaalialan
yrittäjien työhyvinvoiniin perehtyminen oli mielenkiintoinen opinnäytetyön
aihe. Opimme valtavasti yrittäjyydestä ja sen kuormitusasioista,
työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä sekä videoiden kuvaamisesta ja
jälkituotannosta. Työelämälähtöistä projektia oli mukava suunnitella ja
toteuttaa, sillä tiedämme, että tuotteemme tulee varmasti käyttöön.
Yhteenveto
Työn
kuormittavuuden ja työstä palautumisen tulee
siis olla tasapainossa kekenään. Terveysliikunta on yksi tehokas keino
työstä palautumiseen. Lisäksi sen stressiä lievittävien vaikutusten ansiosta
terveysliikunnalla on tärkeä merkitys koko työhyvinvoinnin edistäjänä.
Liiallisen stressin välttämiseksi suositellaan tutkimaan ja kuuntelemaan
itseään sekä omia tunteitaan. On tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesti omasta
hyvinvoinnistaan; terveydestä, ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta sekä
sosiaalisesta hyvinvoinnista. [11]
------
Tämä artikkeli on osa opinnäytetyötämme, joka on nimeltään: Ryhtiä yrittäjille! Kotitreeniohjelma SoteYBoost–hankkeensosiaalialan yrittäjille. Artikkelin tavoitteena on kertoa sosiaalialan yrittäjien työn psyykkisistä kuormitustekijöistä sekä esitellä terveysliikuntaa ja sen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Aiheisiin tutustuimme tuoreiden kansallisten lähteiden avulla, joista kävi ilmi, että terveysliikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkkinä terveysliikunnasta esittelemme suunnittelemamme tuotteen, jota yrittäjät voivat käyttää työhyvinvointinsa tukena.
Lähteet
[4]
Suomen yrittäjät 2017. Yrittäjän kunto on yrityksen elinehto. hakupäivä
21.4.2017,
[6]
Palmgren M., Kaleva S., Jalonen P. & Tuomi K. 2010. Naisyrittäjien
työhyvinvointi. Työ ja elinkeinoministeriö. Helsinki: Edita Publishing Oy
[7]
Yrittäjien haastattelu, Oulainen 21.3.2017
[8]
Sandström M., Ahonen, J. 2013. Liikkuva ihminen –aivot, liikuntafysiologia ja
sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus OY
[9]
Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum
[11]
Laukka, P. 2016. Urheilulääkäri: liiku ja urheile terveenä. Helsinki: Fitra Oy
