Tulevat tilaisuudet

Olethan huomannut välilehden  "Tulossa olevat / Menneet tilaisuudet"  http://soteyboost.blogspot.fi/p/tulossa-olevat-koulutukset.html
löydät sieltä alkusyksylle suunnitellut tilaisuudet, esim:

25.8 Mobiilivideoinnin työpaja ja
14.9 sekä 28.9 olevat stressinhallintaan ja omaan työhyvinvointiin liittyvät työpajat.

Lisäksi hanke järjestää yrittäjien tapaamisia  - ns. ydinryhmätapaamisia - kerran kuussa eri teemojen ympärillä,  Seuraava tapaaminen on ti 23.8 klo 14 ja teemana on palvelusetelijärjestelmät ja niihin liittyminen.  Olet tervetullut tapaamisiin, ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot
eija.hautala@oamk.fi tai 050-582 0070.

Hankkeen palvelumuotoilutyöpajaan pääset mukaan myös ilmoittautumalla, räätälöimme työpajat ja aikataulut tarvittaessa yrityskohtaisesti.


Yhteistyöterveisin  Eija Hautala

Sote-soppaa ja luovuutta, osa 2: Alan erityispiirteitä

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän MicroENTREn blogissa.
 
Sosiaali- ja terveysalan yritysten kasvuun ja liiketoimintaan liittyy monia erityispiirteitä. Osa niistä liittyy meneillään olevaan sote-uudistukseen, jonka venyessä ilmaus "sote-sopasta" on tullut turhankin tutuksi. Kuitenkin sote-alan yritystoimintaan liittyy jo itsessään monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä yrityksille haastavankin toimialan. Toisaalta osa jo tapahtuneista muutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa ovat olleet yritysten kannalta myönteisiä. Esimerkiksi kunnat ovat ulkoistaneet monia palveluita, joita ne ovat aiemmin tuottaneet itse (muun muassa kotiin tarjottavia palveluita ja siivousta). Tämä ulkoistaminen on avannut markkinoita myös pienille yrityksille.

Palveluiden ulkoistaminen avaa markkinoita pienille, paikallisille sote-yrityksille

Täysin vapaa liiketoiminta terveysalalla ilman julkisen sektorin ohjausta on yhteiskuntakäsityksemmekin perusteella vieras ajatus. Jo perustuslaki takaa riittävän terveydenhuollon kaikille varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Sote-palveluiden tuottajiin, toimivatpa ne julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, kohdistuu eri tasoista sääntelyä ja ohjausta kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta.

Työllistyminen julkiselle sektorille ollut terveysalan normi

Kansalaisten terveydestä ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtimista pidetään yhtenä yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Sote-alan yrittäjyys ja palveluiden tuottaminen yksityisellä sektorilla herättää Suomessa voimakkaita tunteita, sillä toimiala on ollut hyvin vahvasti julkissektorin hallinnoima ja tuottama. Jotkut kansalaiset pelkäävät, että sote-palveluiden tuottaminen yksityisenä liiketoimintana on rahan tekemisestä toisten terveyden kustannuksella. Toisaalta yksityisen sektorin uskotaan olevan myös tehokkaampi resurssien käyttäjä, mitä pidetään myönteisenä asiana yhteisten verovarojen käytön kannalta.

Perinteisesti julkiselle sektorille työllistyminen on ollut sote-alalle valmistuneille lähes itsestäänselvyys. Sote-yrittäjyydestä on tullut kuitenkin yleisempää ja yrittäjyys on nykyään osa myös sote-alan koulutusta. Alalla työskentelevät mieltävät kuitenkin itsensä ensisijaisesti sote-alan ammattilaisiksi ja yrittäjyyteen ryhdytään ensisijaisesti itsensä työllistämiseksi ja laadukkaan palvelun tuottamiseksi. Haluttomuus mieltää itsensä "johtajaksi" vaikuttaa yrityksen kasvuhalukkuuteen, jos yrittäjälle riittää oma ja työntekijöiden toimeentulo aktiivisen kasvuhakuisuuden sijaan. Kuitenkin tälläkin hetkellä alalla on lisääntyvästi liiketoimintaorientuneita ja aktiivisesti kasvua etsiviä yrityksiä. Markkinat ovat valinnanvapauden lisääntyessä avautumassa kilpailulle yhä voimakkaammin, mikä edelleen lisää mahdollisuuksia kasvuhaluisille yrityksille.

Sote-alan yrittämisen erityispiirteitä

Yksityisistä sote-palveluista valtaosa rahoitetaan julkisin varoin. Yhteentörmäyksiä syntyy julkisen sektorin roolien moninaisuudesta, kun se toimii yhtä aikaa mm. sote-palveluiden rahoittajana, tilaajana, valvojana sekä yksityissektorin kilpailijana palveluiden tuottajana.
Toimiala on pienyritys-, nais- ja työvoimavaltainen ala. Suomessa kaikista työllisistä 16 %  (n. 390 000) työskentelee sote -alla. Naisten osuus alalla on erityisen suuri, sillä lähes 30% työllisistä naisista työskentelee alalla.

Terveyspalveluille leimallista on erittäin pienten eli 1-2 henkilöä työllistävien runsas määrä (yli 80%). Osuutta selittää ammatinharjoittajien runsaus. (Hartman, 2011). Sosiaaliapalveluala elää voimakkaasti yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen seuraksena (Hartman, 2012). Toisin sanoen suuremmat yritykset ostavat alan pienempia toimijoita ja pyrkivät laajentamaan toimintaansa. Samaan aikaan pienistä sosiaalialan yrityksistä vain harvat ovat kasvuhakuisia.

Maailman suurin palveluala

Palvelualoille tyypillisesti henkilökunnan rooli korostuu kaikessa sote -yritysten toiminnassa. Usein tehtävät vaativat koulutettua henkilökuntaa, joka samalla on yrityksen kasvot tuotetulle palvelulle. Yrittäjän näkökulmasta onnistunut rekrytointi, hyvän henkilökunnan sitoutuneisuus ja työhyvinvointi ovat avainasemassa yrityksen menestyksessä. Mikäli esitetty sote -malli toteutuu, tullaan kaikista julkisin varoin maksetuista palveluista maksamaan sama hinta. Valinnanvapauden lisääntyessä asiakaskokemuksella tulee olemaan yhä tärkeämpi merkitys yrityksen liiketoiminnalle.

/Anna-Mari Simunaniemi ja Martti Saarela

 

Viitatut lähteet:

Hartman, S. (2011) Terveyspalvelut. Toimialaraportti 10/2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki.

Hartman, S. (2012) Sosiaaliala. Toimialaraportti 5/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki

Sote-soppaa ja luovuutta. Ote Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän blogista

 Tämä blogikirjoitus on alunperin julkaistu 17.6.2016 osoitteessa www.microentre.fi

Saimme kutsun osallistua Naturpoliksen järjestämään Sote ja yrittäjyys -seminaariin Kuusamossa torstaina 16.6. Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän edustajina pidimme alustukset sote-yrittäjien luovuudesta kasvun mahdollistajana sekä yritysten selviytymiskeinoista sote-uudistuksen myllerryksessä. Tässä blogitekstissä esittelemme ensin mainittua aihetta eli luovuutta, sote-sopasta puhutaan lisää seuraavalla kerralla. Luovuutta tarkastellaan start-up -yritysten, joille on tunnnusomaista riskinotto ja uusien, luovien liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, sekä julkisten hankintojen kautta.

 

Mielikuvissa jähmeä julkissektori ja isot yritykset

Sosiaali- ja terveyssektori on kaikkiaan murroksessa muistakin kuin kansalliseen sote-uudistukseen liittyvistä syistä. Toimialan suuruudesta huolimatta digitaalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on edennyt hitaasti ja kaikille länsimaille yhteiset väestörakenteen muutokset eli väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutokset tuovat kustannuspaineita. Sote-alaa on pidetty perinteisesti jähmeänä ja hidasliikkeisenä, osittain julkisvetoisuutensa vuoksi, mutta ketterämpi startup-kulttuuri on leviämässä erityisesti eHealth- eli terveysteknologiayritysten kautta. Toki myös meneillään oleva kansallinen hankintalain uudistustyö vaikuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön.

Sosiaali- ja terveysala on maailman suurin palvelusektori, mutta ei ole kuitenkaan ottanut digitaalisaation mahdollisuuksia täysimääräisesti käyttöön.

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa koskevassa keskustelussa mielikuvaa hallitsee muutama näkyvä toimija. Puhutaan jopa julkisen terveydenhuollon luisumisesta yksityisten käsiin. Kuitenkin toimialalla on yritysten lukumäärällä mitattuna erittäin paljon mikro- ja pieniä yrityksiä (yhteensä 99,6%, lähde: Lith, 2013). Isojen yritysten merkitys näkyy suhteellisesti isompana osuutena liikevaihdosta (28,6% liikevaihdosta, vaikka isojen yritysten osuus vain 0,1%). Pienillä yrityksillä on kuitenkin suuri merkitys kuntien elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen.

Pienen ketteryys voi päihittää isomman hitauden

Hieman yleistäen voidaan väittää, että vakiintuneet (suuremmat) yritykset toteuttavat liiketoimintasuunnitelmaansa vakailla markkinoilla, kun taas startup-yritykset etsivät uusia innovaatioita nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Eroa voi kuvailla mielikuvalla isoista yrityksistä soutamassa porukalla isolla kirkkoveneellä tyynellä järvellä, kun taas aloittava kasvuyritys surffaa riskialttiimmin isojen aaltojen pyörityksessä kokeilemassa uusia ratkaisuita.
MicroENTREn tekemän kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan suomalaisten digitaalisten startup-yritysten (eHealth) erityispiirteenä on julkisen toimijan läsnä olo kaikkialla. Yrityksille on tärkeää olla vuorovaikutuksessa ja kumppaneina julkisten toimijoiden kanssa, jotta niillä ylipäänsä on mahdollisuuksia saada jalansijaa terveystoimialalla. Rahoitus on usein pirstaleista ja sen hankinta vie paljon aikaa. Vaikka julkista tukea Suomessa myönnetäänkin hyvin teknologian kehittämiseen, ei tukea heru enää varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin kaupallistamiseen ja kasvuun, vaikka elinkeinoelämämme puutteet kaupallistamiskyvykkyydessä ovat olleet jo pitkään tiedossa.

Suomalainen kulttuuri korostaa osaamista ja riskien karttelua

Yksilön vapaaseen kilpailuun perustuvaan yhdysvaltalaiseen kulttuuriin verrattuna Suomen yrityskulttuuri on hyvin tieto- ja osaamisorientoitunut. Suomalaisen busineksen keskiössä on osaaminen, amerikkalaisella fokus on bisneksessä. Osaamisorientaatio  yhdistettynä voimakkaaseen sääntelyyn sekä yritystukijärjestelmän kohdistuminen tuotekehitykseen johtaa pitkiin "kuolemanlaaksoihin" eli tuote- tai palvelunkehittämisjaksoihin, jolloin syntyy kustannuksia mutta varsinaista liiketoimintaa maksavien asiakkaiden kanssa ei päästä aloittamaan.

Julkinen sote-asiakas arvostaa vakautta, startup muutosta. Julkinen asiakas etsii valmista ratkaisua, startup kehittämiskumppania.

Tutkimusperusteiset näytöt ovat myös usein terveys(teknologia-)alalla toimimisen edellytys ja uskottavuuden perusta. Silti suomalaistenkin yritysten tulisi miettiä luovia ratkaisuita rohkeisiin kokeiluihin ja ajatella onnistumisen pakon sijaan mahdollisuutta saada kokemusta kokeiluissa tehdyistä virheistä. Jos maksavat asiakkaat saadaan mukaan varhaisessa vaiheessa jakamaan nopeiden kokeiluiden kustannuksia, voidaan riskiä jakaa sekä ajallisesti että osittain myös yrittäjältä rahoittajille.

Suomalaisessa kulttuurissa usein varmistetaan, ettei epäonnistuta - eikä yritetä onnistua!

Luovuutta edellytetään myös julkisten hankintojen tilaajalta

Koska Suomen sote-toimiala on vahvasti julkisen sektorin säätelemä ja rahoittama, koskee toivomus kokeilevammasta otteesta myös julkisia hankintaorganisaatioita eli tässä tapauksessa yleensä kuntia tai sote-kuntayhtymiä. Jatkossa tämä asema siirtyy maakunnille, jos professori Brommelsin johtaman sote-selvitystyöryhmän ehdottama malli otetaan käytäntöön vuoden 2019 alussa.
Julkisissa hankinnoissa ei puhuta ihan pienistä summista. Vuonna 2012 terveydenhuollon julkisten palveluhankintojen arvo oli n. 1,2 miljardia ja sosiaalipalveluissa n. 1,5 miljardia euroa eikä luvuissa edes ole mukana pääosa alle 100 000 euron pienhankinnoista eikä suorahankintoja (Lith, 2013). Julkisten hankintojen kohdentumisella voi olla merkittävä vaikutus innovaatioiden ja markkinoiden kehittymiseen sekä alueiden elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Liian usein julkisen hankinnan valintaperusteena on edelleen pelkkä hinta. Hankintojen ja luovuuden yhteys on innovatiivisissa hankinnoissa: julkisen sektori määrittelee tarpeen ja markkinat innovoivat tarpeeseen ratkaisun, tai ratkaisuun tähdätään innovaatiokumppanuuden kautta. Välttämättä hankintayksikkö ei ole paras toimija määrittämään markkinoiden puolesta millä tavalla loppuasiakkaiden tarpeisiin parhaiten vastataan. Toki julkisen hankinnan ensisijainen tarkoitus on ostaa hinta-laadultaan paras hyödyke. Samalla tällä resurssilla voidaan kuitenkin edistää ja kannustaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Puhutaan hankintojen sekundaarisista tavoitteista.

Julkisten hankintojen tavoite ei ole vain hinta-laatu -suhde vaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Pienten yritysten kannalta haaste on, että pienyritykset ovat aliedustettuja julkisissa hankinnoissa verrattuna niiden taloudelliseen painoarvoon. Ongelmat johtuvat enimmäkseen hankintayksiköiden käytännöistä ja yrityksen pienuuteen liittyvistä yleisistä haasteista. Pienyritysten huomioimista julkisissa hankinnoissa voidaan kuitenkin pitää oikeutettuna kilpailun lisääntymisen tai säilymisen vuoksi sekä pienten yritysten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pienyritysten kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä, kunhan halua ja osaamista löytyy.

projektitutkija Martti Saarela, KTM, OTM 

martti.saarela@oulu.fi

projektitutkija Anna-Mari Simunaniemi, FT

anna-mari.simunaniemi@oulu.fi

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE

Oulun Eteläisen instituutti, Oulun yliopisto

 

ENNAKKOTIETOA syksyn tulevista työpajoista

Tulossa syksyllä:

To 25.8. klo 12.30-16.00  Mobiilivideoinnin työpaja - haluatko tuottaa yrityksellesi lyhyitä videoita?
Ilmoittautuminen ja ohjelma: http://soteyboost.blogspot.fi/2016/06/mobiilivideoinnin-tyopaja-ke-25816.html

Ke 14.9 klo 14.00-17.30  Yrittäjän stressinhallinta työhyvinvoinnin edistäjänä - uusi menetelmä, Oulaisissa ja  sama ohjelma
Ke 28.9 klo 16.00-19.30 Yrittäjän stressinhallinta työhyvinvoinnin edistäjänä - uusi menetelmä, Haapajärvellä.
- Yrittäjä, saat oivalluksia siitä, missä stressisi juuret ovat ja työkalut niiden hoitamiseen Paranemisen avain itsehoitomenetelmällä.

To 15.9. klo 9-16 ja jatkotyöpaja ti 20.9 klo 9-16 Verkkosivujen tekeminen Wordpressillä
- tarvitsetko kotisivut yrityksellesi?

To 13.10. klo 12.30-16  Videoneuvottelu/ -ohjaus  - Eri välineisiin tutustuminen mm. Skype

-jos et vielä käytä Skypeä kokouksiin, yhteydenpitoon toiosten yritysten, työntekijöiden, asiakkaiden kanssa, tule opettelemaan

To 17.11. klo 12.30-16 Blogin luominen: Blogger-ohjelmalla

Palvelumuotoilutyöpajat alkavat syyskuussa – ota yhteyttä niin kerron enemmän!

Hanke voi toteuttaa työpajoja eri paikkakunnilla – laita toiveesi paikkakunnasta –yritämme toteuttaa ne!

Tarkemmat ohjelmat tulevat syksyllä tänne blogiin ja facebook -sivulle - seurathan jo sivujamme, sinne tulee myös muuta ajankohtaista tietoa sote-alalta.

Jäämme kesälomalle hiljalleen ja jatkamme uusin voimin elokuussa,

MUKAVAA KESÄÄ KAIKILLE!

Kutsu: Mobiilivideoinnin työpaja to 25.8.16

Haluaisitko tuottaa yrityksellesi lyhyitä videoita helposti ja 

nopeasti?Tule mukaan mobiilivideoinnin työpajaan, jossa tutustutaan videoilmaisun ja kuvakerronnan perusteisiin sekä opetellaan kuvaamaan videoita mobiililaitteella. Lisäksi työpajassa perehdytään videoiden nopeaan editointiin.

Maksuton työpaja on suunnattu hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille ja alan järjestöille.

Aika: 25.8.2016, klo 12.30-16.00

Paikka: Oamk, Oulaisten kampus, Kuntotie 2

Tila: Kokoustila, 2 krs

Välineet: Älypuhelin ja oma kannettava tietokone

Ennakkotehtävä: Oman koneen valmiuksiin tutustuminen ja tarvittavien ohjelmien lataaminen. Asenna ilmainen editointiohjelma: Windows Live Essentials -ohjelmistopakettiin kuuluva Windows Live Moviemaker (“Elokuvatyökalu” suomenkielisissä käyttöliittymissä). Löytyy Software Centeristä tai sitten Microsoftin sivuilta.

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/470BB48ACF41B3B6.par  viim. pe 19.8.2016.
tai satu.pinola@oamk.fi

Työpajaan tulee ottaa mukaansa jokin videota tallentava laite: älypuhelin, pokkarikamera, videokamera, järjestelmäkamera… Sekä kyseisen laitteen oma USB-piuha kuvattujen videoiden koneelle siirtämistä varten.

Työpajan sisältö:

12.30-                Videoilmaisun ja kuvakerronnan perusteet

Videokameratekniikan perusteet

Non-lineaarisen editoinnin perusteet

Videoiden tallennus ja jakaminen

14.00-14.15      kahvi

-          16:00       Harjoitellaan kuvaamista käytännössä, osallistujien omilla älypuhelimilla/digikameroilla.

Harjoitellaan digitaalista, non-lineaarista editointia kuvatuilla harjoitusotoksilla.

Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).

Yritykset sote-sopassa. Yrittäjähaastatteluista poimittua

Kiersin viime syksyn ja talven aikana haastattelemassa 12 Oulun Eteläisen alueella sosiaali- ja terveysalan yrittäjää. Sote-yrittäjät suhtautuvat uudistukseen ristiriitaisesti ja joutuvat valitsemaan toimintastrategiansa suuressa epävarmuudessa. Optimistisissa näkökulmissa yrittäjät toivovat sote-uudistuksen tuovat selkeyttä sote-asioista päättävän julkisen sektorin päätöksentekoon sekä asiakkaille luvattuun valinnanvapauteen. Monet yrittäjät olivat kokeneet, että eri kunnissa tai kuntayhtymissä tehdään päätökset toisistaan poikkeavin perustein tai että päätöksenteko on liian paljon yksittäisten viranhaltijoiden henkilökohtaisten mielipiteiden varassa:

 "Meijän etu on se, että päätöksenteko viedään suurempiin yksiköihin, jolloin päästään oikeesti semmoseen vertailtavuuteen ja sieltä saahaan karsittua sitä henkilöriippuvuutta." 

Yrittäjät ilmaisivat huolensa asiakkaan valinnanvapauden puutteesta ja tasa-arvoisuudesta kotikunnasta riippuen. Monen yrittäjän kokemus oli, että yksityisestä hoitopaikasta kiinnostuneet asiakkaat ohjautuvat palveluseteliä hakiessaan julkisen sektorin omiin hoitopaikkoihin. Yksityisten hoitopaikkojen rooliksi jää monen yrittäjän mielestä olla vain reservi, jos julkisen sektorin omiin hoitopaikat ovat täynnä.

 

"Vaan toivotaan, että tämä sote tuo siihenki semmosen muutoksen, että ihmisille alkaa tulla oikeasti sitä valinnanvapautta siitä, että mitä palveluita he haluaa käyttää, et se on semmonen toivomus siinä."

 

Sote-uudistuksen pitkittyessä ovat monet yrittäjät tilanteessa, jossa he eivät uskalla tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia tai investointeja.

"---et käytännössä ei uskalleta enää tehdä mitään uusia ratkasuja sote-epäselvyyksien vuoksi."

"Ku tässä nämä sote-ratkasut on tulossa ja niitä lähetään ajamaan tänne kentälle, niin on vähän semmonen odottava tilanne, et kyl me vähän tuohon vaiheeseen ollaan jämähetty."

Osa yrittäjistä suhtautuu epävarmuuteen tekemällä kuitenkin parhaansa ja luottamalla palvelun hyvään laatuun ja erottautumiseen kilpailijoista. 

 "Kyllä mä oon koittanu olla aika vahvoilla siinä kuitenki, että on keretty tehä näin etukäteen kuitenkin hyvää jälkeä, että sitä mahollisuutta ei oo, että meidät sen takia ohitettas, että me oltas huonosti hommat hoidettu."

"No mä katon siinä, että tää meidän hoidon laatu ja meidän tämä konsepti tehdä on ihan erilainen ku mitä kunnallisella puolella."

Joillakin yrittäjillä on näkemys, että pienimmillä sote-yrityksillä ei tule olemaan mahdollisuuksia pärjätä yhä isommissa kokonaisuuksissa tehtävissä julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Haastateltavien joukossa oli yrittäjä, joka oli tehnyt päätöksen perheyrityksen myymisestä isommalle toimijalle, jotta työpaikat säilyvät alueella ja henkilökunta saa työrauhan jatkuvan epävarmuuden tilalle.

"Nyt firma pannaan myyntiin sitten, ihan sen takia, että ollaan osa isompaa organisaatiota, jollon henkilöstö pystyy luottamaan, että tällä toiminnalla on jatkuvuus."

 

Millaisia ajatuksia yrittäjien näkemykset ja valitut strategiat herättävät?

Anna-Mari Simunaniemi, FT, projektitutkija SoteYBoost

MicroENTRE, Oulun Eteläisen instituutti, Oulun yliopisto

Tämän blogiteksti on koontia 5.4.2016 Oulaisissa järjestetystä Parempaa palvelua -dialogitilaisuuden tutkijan puheenvuorosta. Lainaukset ovat otteita SoteYBoost-hankkeen sote-yrittäjille tehdyistä tutkimushaastatteluista.

Sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin tärkeimmät säädökset

Sähköisen markkinoinnin ja sosiaalisen median tärkeimmista säädöksistä pidetyn koulutusiltapäivän materiaali on luettavissa:
http://ebrand.fi/SoteYBoost_12_5_2016_lainsaadanto.pdf