Terveydenhoito ja ihmisten hyvinvointi
ovat yhä suurempia kysymyksiä kaikissa maissa myös taloudellisesta
näkökulmasta. Kehittyneiden maiden terveydenhoito kohtaa
kestävyyshaasteen kasvavan terveyspalveluiden kysynnän mm. väestön
ikääntymisen ja kroonisten sairauksien lisääntymisen seurauksena.
Digitalisaation luomat mahdollisuudet nähdään yhtenä keskeisenä tekijänä
terveyssektorin haasteisiin vastaamisessa, myös Suomessa. Vaikka
maailma on digitalisoitunut nopeasti ja eHealth liiketoiminnan
potentiaali on suuri, terveysala ei ole hyödyntänyt palveluiden
digitalisoitumisen mahdollisuuksia vielä toden teolla. Maailman suurin
palvelusektori on ollut toistaiseksi hidas uuden teknologian ja
digitaalisten palveluiden käyttöönotossa, verrattuna esimerkiksi
finanssisektoriin.
Startup -yrityksillä tärkeä rooli talouden dynamiikassa
Startupit nähdään ketterinä uusien
ideoiden ja toimintamallien tarjoajina markkinoille. Uusi, aktiivinen,
luova ja riippumaton näkökulma yhdistettynä epämuodolliseen ja nopeaan
johtamiseen ja päätöksentekoon ovat startup -yritysten vahvuuksia uusien
palveluinnovaatioiden synnyttämisessä. Toisaalta yrityksen kehityksen
näkökulmasta, startup -vaihe on erittäin kriittinen jakso yrityksen
selviytymisessä. Yritysjohdon päätökset ja ratkaisut, jotka
liiketoiminnan alkuvaiheessa tehdään, ovat avainasemassa yrityksen
menestyksessä ja kasvussa. Startup -vaiheen toimintojen parempi
ymmärtäminen on tärkeää myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Juuri
eHealth startup -yritysten tutkiminen on perusteltua paitsi terveysalan
uusien palveluinnovaatioiden huutavan tarpeen mutta myös sen
liiketoiminnan perusasetelman takia: eHealth palveluliiketoiminnan
kiinteä yhteys teknologiaan ja teknologian kehittämiseen erottaa eHealth
-yritykset selvästi perinteisestä palvelutuotannosta.
MicroENTRE on tutkinut suomalaisten
eHealth palveluyritysten varhaisia kehitysvaiheita. Tutkimus
toteutettiin monitapaustutkimuksena, johon osallistui kahdeksan
suomalaista eHealth startup -yritystä. Startup -yrittäjien kokemuksia ja
näkökulmia kartoitettiin kriittisten tapahtumien menetelmällä. Tutkimus
toi uutta paitsi palveluyritysten kasvuvaiheiden kirjallisuuteen niin
se toi myös esille mm. toimintaympäristön haasteita ja tyyppipiirteitä
eHealth startup -yrittäjien näkökulmasta.
Keskeisiä toimialan erityispiirteitä tunnistettiin yhdeksän ja ne voidaan tiivistetysti esittää seuraavasti:
-eHealth -alan markkinat ovat vielä
kehittymättömät ja toimijoiden joukko vähäinen Suomessa. Yrittäjät
kokevat olevansa alansa pioneereja.
-Alan startupit kohtaavat
liiketoiminnan kehityksen hitauden ja “kuolemanlaakso” alan yrityksissä
on pitkä. Kassavirtaan perustuvan orgaanisen kasvun saavuttaminen
startup -vaiheessa on erittäin haastavaa, ellei liiketoiminta perustu
puhtaasti palveluun. Ja tavallisesti näin ei ole, sillä usein eHealth
palveluun liittyy teknologian kehittäminen tai palveluun liittyvän
tuotteen kehitys.
-Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen
vie suuren osan startup -yrittäjien resursseista. Ulkopuolista
rahoitusta etsitään ja hankitaan yksityisiltä sijoittajilta sekä
julkisilta toimijoilta. Julkinen rahoitus on pirstaleista ja sen
hakeminen aikavievää. Rahoituksen hankinnan ottaessa leijonan osan
yrittäjän ajasta, liiketoiminnan kehittämiseen jää odotettua ja haluttua
vähemmän resursseja.
-Usein yhteistyö julkisen sektorin
kanssa on liiketoiminnan menestyksen kannalta kriittistä. Uskottavuus
hankitaan suurien yksityisten tai julkisten toimijoiden kumppanuuksien
kautta. Julkinen sektori voi olla eHealth startupin asiakas,
kehittämiskumppani, julkisen yritystuen tarjoaja, tieteellisen tiedon
tuottaja, hankintayksikkö, yrityshautomon ylläpitäjä, toimintaluvan
myöntäjä jne.
-Tutkimusperusteinen näyttö palvelun
terveysvaikutuksista on usein edellytys liiketoiminnan menestykselle.
Uskottavuus perustuu tutkimustietoon, mutta sen tuottaminen on myös
usein hidas prosessi.
-Startupit kokevat, että julkinen
yritystukijärjestelmä Suomessa keskittyy teknologian kehittämiseen.
Kuitenkin julkisten tukien merkitys yritysten teknologiakehitykseen,
pieninä virtoinakin, tunnustetaan.
-Kaupallistaminen koetaan eHealth
startupeissa odotettua suuremmaksi haasteeksi. Ongelmaa korostaa myös
se, että kaupallistamiseen julkista tukea on vaikea saada. Tukien
kohdennus teknologian kehitykseen yhdistettynä osaamisperusteiseen
kulttuuriin synnyttää korostetun ongelma-alueen palveluiden
kaupallistamisessa.
-Terveysalan julkisten toimijoiden
muutosvastarinta uusia innovaatioita kohtaan koetaan esteeksi. Pienten
ja uusien startup -yritysten on vaikea murtautua uusien palveluideoiden
kanssa terveysalan systeemeihin ja vaikuttaa totuttuihin käytäntöihin.
Lisäksi julkisen sektorin kustannuspaineet synnyttävät tilanteen, jossa
kallistutaan usein jo tuttuihin, koeteltuihin menetelmiin.
-Erilaiset sertifikaatiovaatimukset
ovat myös tunnusomaista alan toimintaympäristölle. Vaatimukset
perustuvat usein jo olemassa olevien tavaroiden ja palveluiden
sääntelyyn. Startupit toimivat kuitenkin usein erilaisten
sääntelyalueiden rajapinnoilla ja uusilla alueilla. Tämä aiheuttaa
epätietoisuutta paitsi viranomaisissa niin myös epävarmuutta
liiketoimintaansa kehittävässä startup -yrityksessä.
Martti Saarela, projektitutkija
Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE
Oulun Eteläisen instituutti, Oulun yliopisto
martti.saarela@oulu.fi
(Blogi julkaistu alunperin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän sivuilla.)
