13.12.2017

Työpajoja keväällä 2018




Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus Ylivieskassa to 11.1.2018 - KOULUTUS TÄYNNÄ - tulossa myöhemmin keväällä toinen

Turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville henkilöille. Se antaa työntekijälle valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Koulutus on kestoltaan yhden työpäivän (noin 8 tuntia) mittainen.
Kurssin läpäisseet (lopussa kurssikoe) saavat kortin, joka on voimassa viisi vuotta.

Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ennalta ehkäisijänä ja pitää sisällään turvallisuuden kehittämisen teorian, ryhmätyön ja valinnaisen käytännön harjoituksen. Oppilaille jaettava aineisto sisältää lisäksi toimintaohjeita sekä tarkastuslistoja työpaikan turvallisuuden parantamiseksi.

Koulutus ei maksa mitään, mutta materiaali- ja korttimaksua jokaisen pitää maksaa 20€.

Koulutus tarjotaan yhteistyössä Osuuskuntien kehittäminen - hankkeen kanssa.

Maksimi osallistujamäärä 25, joten ilmoittaudu heti, niin mahdut mukaan.

Kouluttajana Timo Murisoja, Eduro-säätiöstä Rovaniemeltä.

******

PoPSTerilaisten järjestämä tilaisuus pe 12.1 2018 klo 8.00-11.00 Oulussa/ osallistua voi myös etänä


PoPSTerilaiset kutsuvat yrittäjiä keskustelemaan Pohjois-Pohjanmaan osalta valinnanvapaudesta, asiakasseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetista pe 12.1.2018 Ouluun, myös etänä mahdollista osallistua.


"Sote-palveluntuottajien rooli muuttuu uudessa valinnanvapausmallissa. Pohjois-Pohjanmaalla valmistaudutaan hakemaan henkilökohtaisen budjetin ja sosiaalipalveluiden asiakassetelin pilotointiin. Kutsumme sote-palveluita tuottavia yrityksiä kuulemaan ja keskustelemaan uuden valinnanvapausmallin ja pilotoinnin tuomista mahdollisuuksista ja yhteistyöstä perjantaina 12.1.2018 Oulun kaupungintalon valtuustosaliin. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Hyvää joulun aikaa ja tervetuloa tammikuussa Soteuttamoon!"

Kutsu ja ilmoittautuminen löytyy täältä.

******

GAS (Goal Attainment Scaling) menetelmä -työpaja katso ohjelma Kelan hyväksymä.

Aika: osa 1 ke 24.1 klo 8.30-16.00, Oulainen (luokka 6 ja 7)
           osa 2 ti 27.2 klo 8.30-16.00, Ylivieska, Centria (tilat C104 ja C101)

           osa 3 to 19.4 klo 8.30-16.00, Nivala, Nitek

******

Yrityksen liiketoiminnan itsearviointi SoLKI- työkalulla

Aika: ke 31.1.2018 klo 14.00-16.30 Ylivieska, Centria, tila C101

Yrittäjä voi arvioida SoLKI-arvioinnilla yrityksensä keskeisten osa-alueiden kypsyystasoja sekä tunnistaa liiketoiminnan kehittämiskohteita. Arvioinnissa on viisi osiota: Yrittämisen taidot ja liiketoimintaosaaminen, Markkinointi ja myynti, Palvelujen toteutus, Asiakkuuksien hallinta ja säilyttäminen ja Jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

SoteYBoost -hanke järjestää työpajan, jossa pääset tekemään omalle yrityksellesi SoLKI-itsearvioinnin ja saat tarvittaessa apua sen tekemiseen. Työpajan aikana saat heti palautetta millä tasolla eri osa-alueet yrityksessäsi ovat sekä mihin mahdolliseen kehittämiskohteeseen jatkossa tulisi keskittyä.

klo 14   - Avaus, Eija Hautala SoteYBoost-hanke
              -  SoLKI-esittely: Anna-Mari Simunaniem ja Kyllikki Taipale-Erävala, SoteYBoost-hanke, Oulun Yliopisto
               - Yritystoiminnan kehittäminen ja tuleva sote-maakunta, Johanna Kiiskilä, POP-sotemaakuntavalmistelija
               
              -  Oman yrityksen arviointi SoLKI-työkalulla (yritykset)
              -  SoLKI-työkaluun tutustuminen ja arviointi osana yrityspalveluiden toimintaa (yritysneuvojat)

           
              -  Yrittäjien ja yritysneuvojien matchmaking: keskustelua havaituista kehittämistarpeista
              -  Loppukeskustelu ja yhteenveto, Mari Nousiainen

16.30     tilaisuuden lopetus.

Ilmoittautuminen 29.1.2018 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/693A34A31E81C24E.par



******

Rakenteinen kirjaaminen - mitä ja miten?

SoteYBoost-hanke järjestää valmennuksen, joissa perehdytään rakenteisen kirjaamisen yleisiin periaatteisiin ja sote-yritysten kirjaamisen erityispiirteisiin. Valmennuksessa käydään läpi kirjaamisen sisältöä ja tarvittavia työkaluja. Valmennuksen tavoitteena on asiakaslähtöisen ja laadukkaan kirjaamisen tuottaminen asiakkaan ja palveluntuottajan parhaaksi.

Tilaisuuden tarkempi sisältä ja ohjelma löytyy täältä.

Aika: to 15.3 klo 8.30.12.00, Oulainen, HL5

Ilmoittautuminen: 5.3. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/D692BC85CFCA4A90.par


******

Tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma -työpaja

Aika: osa 1 ke 4.4. klo 16.30-20.00 Haapavesi   
           osa 2 ti 10.4 klo 16.30-20.00 Kalajoki

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/E1B3DF3BB43F27A8.par

Työpajan tarkempi sisältö ja ohjelma löytyy täältä.


******

"Sote-palvelut - mitä tulevaisuudessa siintää " - hankkeen loppuseminaari ja verkostoitumistapahtuma

Aika:  25.4.2018 klo 12.00-17.00



*****


Palvelumuotoilu työpajoihin voi myös vielä ilmoittautua.
Kysy lisää eija.hautala (at) oamk.fi tai p. 050 -5820070

7.12.2017

Terveysliikunta yrittäjien stressin hallinnan ja työstä palautumisen keinona - videot




Oamkin fysioterapiaopiskelijat Heidi Jaakola ja Marika Pirinen ovat tutkineet opinnäytetyössään  

yrittäjien hyvinvointia ja tehneet yrittäjille tueksi kolme videota, joissa kerrotaan ja näytetään hyviä harjoitteita istumiseen ja selän hyvinvointiin liittyen.

Ryhtiä yrittäjille! videot löytyvät:



Alla olevassa artikkelissa käsitellään sosiaalialan yrittäjien työhyvinvointiin liittyviä psyykkisiä kuormitusasioita, työstä palautumisen tärkeyttä ja stressinhallintaan liittyviä asioita.  Lisäksi kerromme terveysliikunnan myönteisistä vaikutuksista yrittäjien työhyvinvointiin. Lopuksi esittelemme lyhyesti kehittelemämme tuotteen, joka on suunniteltu yrittäjien työhyvinvoinnin tueksi.

Työhyvinvointi ja sen merkitys yrittäjille

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa [1]. 

Työhyvinvointia on tutkittu yli sata vuotta. Aiemmin painopiste oli enemmän työn turvallisuudessa ja yksilön sairauden korostamisessa, kun taas nykyään suunnataan voimavaroja enemmän työyhteisön toimivuuteen ja terveyden edistämiseen. Useiden tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat luovempia ja tekevät enemmän tulosta. [2]

Niin kutsutun tasapainomallin mukaan työhyvinvointia on mahdollista edistää lisäämällä toimia työn voimavarojen kehittämiseksi ja pitämällä työn vaatimukset kohtuullisina. Voimavaroja lisääviä asioita pitäisi siis olla suhteessa enemmän kuin kuluttavia. Voimavaroja lisääviä asioita näyttäisivät olevan työn itsenäisyys, työn monipuolisuus ja kiinnostavuus, mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja säädellä omaa työtään. Voimavaroja vieviä asioita taas ovat muun muassa taloudellinen epävarmuus, johtamisen ja hallinnoinnin aikaa vievyys sekä tunne, että työssä on kiinni kokonaisvaltaisesti. [2]

Yrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat myös hänen persoonallisuutensa, niin kutsuttu psykologinen pääomansa ja palautumiskykynsä sekä sosiaalinen pääoma. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan itsetehokkuuden tai itseluottamuksen, toiveikkuuden, realistisen optimismin ja sitkeyden kokonaisuutta, joka edistää onnistumista epävarmoissa oloissa sekä vähentää psyykkistä kuormitusta. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan puolestaan työyhteisöön ja työilmapiiriin liittyviä seikkoja, joita ovat vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit sekä aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi. Näiden asioiden on todettu vähentävän sairastumisen ja masennuksen ilmenemisen riskiä. Mikäli yrittäjällä ei ole työyhteisöä, sosiaaliseen pääomaan vaikuttavat yhteistyökumppanit ja -verkostot. [2] 

Yrittäjät ovat vastuussa yrityksensä toiminnasta, tuloksesta ja mahdollisista työntekijöistään ja he  panostavat työhönsä ison osan elämästään. Hyvinvoivan yrittäjän voidaan ajatella olevan yhtä kuin hyvinvoiva yritys [3], joten itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimalla yrittäjä luo pohjaa myös yrityksen menestykselle tulevaisuudessa [4]. Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan työhyvinvoinnin hallinnan keinoja; on pystyttävä irtautumaan töistä ja asettumaan vapaalle, jotta seuraavana päivänä voi taas keskittyä täysillä töihin. Yrittäjiltä vaaditaan myös kykyä uudistua, sillä markkinat muuttuvat jatkuvasti. Tämä on huomattavasti helpompaa silloin, kun yrittäjän työhyvinvointi on kunnossa [5].  Erityisesti yksin yrittävän tärkein työväline on hän itse, mikä tarkoittaa sitä, että itsestä tulee huolehtia paremmin kuin esimerkiksi autosta, tietokoneesta tai muusta työvälineestä. Työuupumus pysäyttää yrityksen toiminnan varmemmin kuin mikään rikki mennyt työväline.
Työ ja elinkeinoministeriön 2008 -2009 tekemän tutkimuksen mukaan maamme sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Kuitenkin tutkittavista ikäryhmistä nuorimmat, alle 35-vuotiaat naisyrittäjät, kokivat harvemmin työn imua, tyytyväisyyttä ja omistautuneisuutta työhönsä kuin naiset heitä vanhemmissa ikäluokissa. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan psykososiaalista kuormittumista ilmensivät mm. stressin kokeminen ja kiire. Yrittäjistä lähes puolet koki stressiä (49,1 %) ja kiirettä (47,4 %) jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon. [6]

SoteYBoost -hankkeen sosiaalialan yrittäjien haastattelussa kävi ilmi, että myös he kokevat työnsä psyykkisesti kuormittavaksi. Työ koetaan kiireiseksi, työmäärä suureksi ja työperäisiä stressin oireita esiintyy lähes päivittäin. Yrittäjät kertoivat, että vapaa-aikaa on vähän eikä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen jää riittävästi aikaa. Vastuullisen työn vuoksi työasiat pyörivät helposti mielessä myös vapaa -ajalla ja työstä palautumisen sekä levon aika jäävät usein liian vähäisiksi. [7]

Työn psyykkisesti kuormittavat asiat sekä niiden vaikutus kehoon ja mieleen

Yrittäjyyteen liittyy useita psyykkisiä kuormitusasioita, kuten edellä mainitut kiireen tuntu ja henkisen kuormittavuuden kokemus, joilla on negatiivisia vaikutuksia niin mieleen kuin kehoonkin.Yhteys kehoon voi heikentyä, ja stressin huomaakin usein vasta stressireaktioista. Stressi lisää lihasten ja sidekudosten kireyksiä, joiden vuoksi verenkierto ja aineenvaihdunta heikkenevät sekä lihasten happamuustaso kasvaa kyseisellä alueella. Tämä saa aikaan kipureaktion, josta seuraa lisää jännitystä kehoon. Jatkuvan rasituksen johdosta ihakset heikkenevät ja muuttuvat aiempaa kömpelömmiksi. Tuntuma omaan kehoon heikkenee ja kehonhallinta vaikeutuu, jolloin loukkaantumisriski kasvaa. Lisäksi jatkuvat lihaskireydet saavat aikaan energian puutteen tunteen kehossa. Ulospäin stressi näkyy usein ryhdin muutoksina. Silloin kun yrittää jaksaa, ryhti voi olla ylikorostunut, mutta jos stressi saa antamaan periksi, ryhti voi romahtaa kasaan. [8]

Stressin kestolla on väliä. Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyväksi ja parantaa ihmisen suoritustasoa ja keskittymiskykyä. Pitkään jatkunut stressi ja kiireinen työtahti ovat kuitenkin vakavia uhkia terveydelle. Elimistön voimavarojen ollessa pidemmän aikaa epätasapainossa ympäristön vaatimusten kanssa, alkavat ihmisen keho ja mieli väsyä liian suuren kuormituksen johdosta.

Stressin oireet ovat hyvin yksilöllisiä, ja ne voivat esiintyä myös monella tavalla. Tavallisimpia stressin oireita ovat uniongelmat, joista myös sosiaalialan yrittäjät kertoivat kärsivänsä, sekä rytmihäiriöt, hengitystuntemukset ja vatsavaivat. Fyysiset oireet voivat kehittyä melko huomaamattomasti, ja ne saattavat näkyä kehollisina tuntemuksina, joita on aluksi vaikea tunnistaa.  Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä fyysisen ja psyykkisen ylikuormittumisen johdosta myös elimistön puolustusjärjestelmä ylikuormittuu ja ihminen altistuu monenlaisille tulehdustiloille ja sairauksille. 

Työstä palautuminen

Työstä palautuminen on psykofysiologinen prosessi, jossa mieli ja keho palautuvat työpäivän aikana kokemastaan kuormituksesta. Hyvät yöunet sekä sopivasti liikuntaa ja lepoa auttavat palautumaan raskaankin työputken jälkeen.  Vaikka työ jakautuisikin ruuhka-aikoihin ja hiljaisimpiin kausiin, eivät pelkät hiljaisemmat kaudet ja lomat riitä välttämättä palautumiseen. Yrittäjän tulee huolehtia viikoittaisesta vapaa-ajastaan, ja on hyvä, jos omia rentoutumishetkiä sijoittuu jokaiseen päivään.

Jokaisella on oma tapansa palautua työstä, ja riittävä palautumisen määrä voi olla hyvin yksilöllinen. Siihen vaikuttavat vahvasti persoonan lisäksi myös työ ja sen luonne. [9] Palautumisen riittävyyttä voi arvioida seuraavilla kysymyksillä: Onko minulla hyvä mieli? Koenko itseni terveeksi? Olenko motivoitunut? Koenko itseni pirteäksi, jaksavaksi ja aikaansaavaksi? Liikunnan määrällä ja palautumisen kokemuksella on todettu olevan annos vaste -suhde.10]

Passiivinen lepo on enimmäkseen nukkumista ja muuta rentoa oleilua, missä lihakset ja koko keho saavat täysin levätä. Ihminen nukkuu noin kolmasosan kaikesta ajastaan. ja sen takia uni on merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monet tutkimukset osoittavat, että uni on merkittävä edellytys ihmisen immuunijärjestelmän hyvinvoinnille, henkiselle tasapainolle sekä elimistön ja solujen kasvulle ja kehitykselle. [11]

Mikäli palautuminen jää liian vähäiseksi, yrittäjälle voi kehittyä pitkäkestoisia työhyvinvoinnin ongelmia, kuten työuupumusta. Työuupumukseen liittyy voimakasta väsymystä, kyynistynyt asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon heikentyminen. [12]

Terveysliikunnan merkitys työhyvinvointiin

Terveysliikunnalla tarkoitetaan terveyden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta riittävän kuormittavaa ja riittävän usein tapahtuvaa liikuntaa. Terveysliikuntasuositusten mukaan kohtuukuormitteista liikuntaa tulee harrastaa 30 minuuttia päivässä, vähintään 10 minuutin jaksoissa, 5 -7 päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa 30 -60 minuuttia kolmena päivänä viikossa. Kuntoliikunta, urheilu, harrastuksiin tai työhön liittyvä ripeä liikkuminen sekä kodin ruumiilliset työt ovat useimmiten hyviä esimerkkejä terveysliikunnasta. Hyvin kevyt liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan ehtoja, mutta voi silti vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Kevytkin liikunta vähentää tutkimusten mukaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. [13]

Terveysliikunnalla on lukuisia terveysvaikutuksia. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, laskee kohonnutta verenpainetta ja veren kolesteroliarvoja, auttaa painonhallinnassa, parantaa tuki-ja liikuntaelimistön terveyttä sekä tasapainon hallintaa. Liikunnan on todettu olevan merkittävin yksittäinen keino ehkäistä monia kansansairauksia. Lisäksi se tehostaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa eli riski saada virustauteja, kuten flunssaa, laskee. [11]

Säännöllinen liikunta on yksi hyvinvoinnin tukijaloista. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuotantoa, joilla on nimensä mukaisesti mielialaa kohottava vaikutus. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat henkilöt ovat iloisempia ja sosiaalisempia Kuin sitä harrastamattomat. Lisäksi säännöllisesti liikkuvat kestävät paremmin psyykkistä rasitusta. Säännöllisellä liikunnalla on siis myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin sekä stressin hallintaan. Liikunnan myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia; ne kestävät vain päiviä tai viikkoja. Liikuntakuureista ei siis ole pitkäaikaista hyötyä, vaan terveyden ylläpitämiseksi liikunnan on hyvä olla koko eliniän jatkuva elämäntapa. 

Tuote

Opinnäytetyömme tuote on kolmeosainen "Ryhtiä yrittäjille!" -videomateriaali. Ensimmäisessä videossa kerromme, kuinka liikettä voi lisätä pitkäaikaisen istumisen lomaan. Lisäksi ohjaamme, kuinka selän neutraaliasento löydetään ja kuinka asentoa ylläpidetään liikkeessä. Toisessa videossa ohjaamme kohtuukuormitteisia selkää vahvistavia harjoitteita ja kolmannessa palauttavia ja selän liikkuvuutta parantavia harjoitteita.

Sosiaalialan yrittäjien työhyvinvoiniin perehtyminen oli mielenkiintoinen opinnäytetyön aihe. Opimme valtavasti yrittäjyydestä ja sen kuormitusasioista, työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä sekä videoiden kuvaamisesta ja jälkituotannosta. Työelämälähtöistä projektia oli mukava suunnitella ja toteuttaa, sillä tiedämme, että tuotteemme tulee varmasti käyttöön.

Yhteenveto

Työn kuormittavuuden ja työstä palautumisen tulee  siis olla tasapainossa kekenään. Terveysliikunta on yksi tehokas keino työstä palautumiseen. Lisäksi sen stressiä lievittävien vaikutusten ansiosta terveysliikunnalla on tärkeä merkitys koko työhyvinvoinnin edistäjänä. Liiallisen stressin välttämiseksi suositellaan tutkimaan ja kuuntelemaan itseään sekä omia tunteitaan. On tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistaan; terveydestä, ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista. [11]

 ------

Tämä artikkeli on osa opinnäytetyötämme, joka on nimeltään: Ryhtiä yrittäjille! Kotitreeniohjelma SoteYBoost–hankkeen sosiaalialan yrittäjille.  Artikkelin tavoitteena on kertoa sosiaalialan yrittäjien työn psyykkisistä kuormitustekijöistä sekä esitellä terveysliikuntaa ja sen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Aiheisiin tutustuimme tuoreiden kansallisten lähteiden avulla, joista kävi ilmi, että terveysliikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkkinä terveysliikunnasta esittelemme suunnittelemamme tuotteen, jota yrittäjät voivat käyttää työhyvinvointinsa tukena.


Lähteet
[1]  Pahkin, K., Halonen, K. 2017. Työterveyslaitos; Työhyvinvointi. Hakupäivä 2.11.2017. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
[2] Mäkelä-Pusa P., Terävä K., Manka M-L. 2011. Yrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja kuntoutus 2011. Hakupäivä 3.11.2017. https://kuntoutussaatio.fi/files/676/Tyoseloste_41-2011.pdf
[3] Visuri S., Saarni H., Niemi L., Wibom H., Hämäläinen R. 2013. Hyvinvoiva yrittäjä - hyvinvoiva yritys –opas. Hakupäivä 31.8.2017 ja 7.11.2017  https://www.ttl.fi/hyvinvoiva-yrittaja-hyvinvoiva-yritys/
[4] Suomen yrittäjät 2017. Yrittäjän kunto on yrityksen elinehto. hakupäivä 21.4.2017,
[5] Tekniikan akateemiset. 2017. Yrittäjän työhyvinvointi. Hakupäivä 3.11.2017 https://www.tek.fi/fi/tyoelama/urapalvelut/uravalmennus/balanssia-elamaan-tyohyvinvointisivusto/yrittajan-tyohyvinvointi
[6] Palmgren M., Kaleva S., Jalonen P. & Tuomi K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Työ ja elinkeinoministeriö. Helsinki: Edita Publishing Oy
[7] Yrittäjien haastattelu, Oulainen 21.3.2017
[8] Sandström M., Ahonen, J. 2013. Liikkuva ihminen –aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus OY
[9] Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum
[10] Uusitalo, A., Oksa, J., Lusa, S., Punakallio, A. 2017. Liikkuen vireäx työssä, webinaarisarja 1/3: Liikunta, palautuminen ja työkyky. Hakupäivä 12.11.2017. https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/2092017-liikunta-palautuminen-ja-tykyky-webinaaridiat
[11] Laukka, P. 2016. Urheilulääkäri: liiku ja urheile terveenä. Helsinki: Fitra Oy
[12] Ahola K., Tuisku K., Rossi H. 2015.  Terveyskirjasto, työuupumus (burnout).  Hakupäivä 11.11.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681
[13] Huttunen, J. 2015. Terveysliikunta –kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Hakupäivä 12.11.2017. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934&p_hakusana=terveysliikunta




30.11.2017

Yrityksen liiketoiminnan itsearviointi SoLKI- työkalulla




Tule testaamaan yrityksesi liiketoiminnallista sisältöä uudella sote-yrityksille suunnatulla työkalulla



Aika: ke 31.1.2018 klo 14.00-16.30
Paikka:Ylivieska, Centria, Vierimaantie 5
Voit arvioida SoLKI-arvioinnilla yrityksesi keskeisten osa-alueiden kypsyystasoja sekä tunnistaa liiketoiminnan kehittämiskohteita.

Arvioinnissa on viisi osiota: Yrittämisen taidot ja liiketoimintaosaaminen, Markkinointi ja myynti, Palvelujen toteutus, Asiakkuuksien hallinta ja säilyttäminen ja Jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

SoteYBoost -hanke järjestää työpajan, jossa pääset tekemään omalle yrityksellesi SoLKI-itsearvioinnin ja saat tarvittaessa apua sen tekemiseen. Työpajan aikana saat heti palautetta millä tasolla eri osa-alueet yrityksessäsi ovat sekä mihin mahdolliseen kehittämiskohteeseen jatkossa tulisi keskittyä.

Tilaisuudessa on läsnä yritysneuvontatahojen edustajia, joilta saat halutessasi heti vinkkejä ja tukea kehittämiseen.


Yrityksen liiketoiminnan itsearviointi SoLKI- työkalulla

Aika: ke 31.1.2018 klo 14.00-16.30 Ylivieska, Centria, tila C101

Yrittäjä voi arvioida SoLKI-arvioinnilla yrityksensä keskeisten osa-alueiden kypsyystasoja sekä tunnistaa liiketoiminnan kehittämiskohteita. Arvioinnissa on viisi osiota: Yrittämisen taidot ja liiketoimintaosaaminen, Markkinointi ja myynti, Palvelujen toteutus, Asiakkuuksien hallinta ja säilyttäminen ja Jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

SoteYBoost -hanke järjestää työpajan, jossa pääset tekemään omalle yrityksellesi SoLKI-itsearvioinnin ja saat tarvittaessa apua sen tekemiseen. Työpajan aikana saat heti palautetta millä tasolla eri osa-alueet yrityksessäsi ovat sekä mihin mahdolliseen kehittämiskohteeseen jatkossa tulisi keskittyä.

OHJELMA:

klo 14   - Avaus, Eija Hautala SoteYBoost-hanke
              -  SoLKI-esittely: Anna-Mari Simunaniem ja Kyllikki Taipale-Erävala, SoteYBoost-hanke, Oulun Yliopisto
               - Yritystoiminnan kehittäminen ja tuleva sote-maakunta, Johanna Kiiskilä,
                 POP-sotemaakuntavalmistelija 
               
              -  Oman yrityksen arviointi SoLKI-työkalulla (yritykset)
              -  SoLKI-työkaluun tutustuminen ja arviointi osana yrityspalveluiden toimintaa (yritysneuvojat)
           
              -  Yrittäjien ja yritysneuvojien matchmaking: keskustelua havaituista kehittämistarpeista
              -  Loppukeskustelu ja yhteenveto, Mari Nousiainen
16.30     tilaisuuden lopetus.


Ilmoittautuminen 22.1.2018 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/693A34A31E81C24E.par

Tervetuloa isommallakin joukolla yrityksestä tilaisuuteen!

23.11.2017

Materiaalit sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonta seminaarista

Oulussa järjestettiin 15.11.2017 alueellinen seminaari sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta. Omavalvonnan toimivuus ja merkitys nähtiin erityisen tärkeänä, erityisesti nyt, kun valmistaudutaan suuriin muutoksiin. Tavoitteena omavalvonnassa ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen valvontaan, pois jälkikäteen tapahtuvasta valvonnasta.

Seminaarissa käytiin läpi riskienhallintaa, omavalvonta potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä aluehallintoviraston näkökulmasta. Tilaisuudessa käytiin läpi myös uuden 1.3.2017 voimaan tulleen tartuntatautilain velvoitteita, jotka vaikuttavat jatkossa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmien sisältöön. Esityksessä nostettiin esiin erityisesti tartuntatautilain pykälät §7 ja §48.

Tilauuden asiantuntijoiden materiaalit löytyvät alla olevista linkeistä:







Seminaariin osallistujat työstivät iltapäivän aikana ryhmätehtäviä, joissa keskityttiin pohtimaan erilaisia riskejä ja niihin liittyviä ratkaisuja annetuissa esimerkeissä. Ryhmätöiden tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa osallistujille omavalvontasuunnitelman käyttämisestä alueen toimijoiden arkisessa työssä. Työskentelyn tarkoituksena oli mahdollistaa vertaisoppiminen ja uusien ajatusten saaminen omavalvontasuunnitelman hyödyntämisestä palvelun laadun edistämisessä. Ryhmätöiden tuotoksiin pääset tutustumaan täältä.

3.10.2017

Työpajat ja koulutukset 2017-2018

Alla näet tällä hetkellä tiedossa olevat tapahtumat ja tilaisuudet hankkeen loppuun (31.5.2018) saakka. Loput ilmoittautumislinkit ja ohjelmat tulevat myöhemmin sivulle.

Kaikki työpajat/koulutukset ovat maksuttomia.

Sote-yrityksen näkyvyys ja sähköinen markkinointi

Aika: 7.11.  klo 8.30-12.00, Ylivieska, Centria, tila C200
           ja 30.11.2017 klo 8.30-12.00 Nivala, Nitek, Pajatie 5
Kouluttaja: Riikka Järvikuona, Projant Oy

Ennen ensimmäistä työpajaa yrityksiltä kysellään heidän markkinointi käytönnöistään ja tarpeistaan. Kouluttaja laatii tämän pohjalta tarkemman sisällön työpajoille. Työpajakokonaisuuden aikana osallistujat saavat tietoa markkinointikanavista, sähköisestä markkinoinnista ja laativat omiin tarpeisiinsa markkinointisuunnitelman, johon saavat kouluttajan palautteen.

Ilmoittautuminen: 30.10. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/2C65D40FBACED052.par
tai sähköpostilla satu.pinola@oamk.fi

******

Verkkosivujen tekeminen WordPressillä, 2pv - katso ohjelma 

Aika: to 16.11. ja ke 22.11.2017 klo 9-16
Paikka: Oamk, Oulaisten kampus, Kuntotie 2, ATK-luokka
Kouluttaja: Minna Kamula, Oamk
Ennakkotehtävä: Ota ensimmäiseen koulutuspäivään mukaan verkkosivuillesi tulevia tekstejä (Word-dokumenttina) ja kuvia/videoita tai muuta materiaalia.

Ilmoittautuminen: 10.11 mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/B5E8557A3B1577B6.par
tai sähköpostilla satu.pinola@oamk.fi

******

Kertausta WordPressin käyttöön - PERUTTU

Kaipaavatko yrityksesi www-sivut päivittämistä ja sivusi on tehty WordPressillä? Iltapäivän aikana kerrataan WordPressin peruskäyttöä ja palautellaan mieliin olemassa olevien sivujen päivittämistä sekä katsotaan sivujen sopivuus eri päätelaitteille.

Aika: pe 8.12.2017 klo 12.30-16.00

******

Miten sähköisillä työkaluilla voi tukea työhyvinvointia?

Aika: to 18.1.2018 klo 13.00-16.00, Oulainen PERUTTU

Työyhteisöille suunnattu työhyvinvointitapahtuma tarjoaa innostavan asiantuntijapuheenvuoron työhyvinvoinnista, sekä kattavia esittelyjä työhyvinvointia ylläpitävistä palveluista ja sovelluksista.

******

GAS (Goal Attainment Scaling) menetelmä -työpaja katso ohjelma
Kelan hyväksymä.

Aika: osa 1 ke 24.1 klo 8.30-16.00
           osa 2 ti 27.2 klo 8.30-16.00 

           osa 3 to 19.4 klo 8.30-16.00 
Paikka: Haapavesi, Nivala, Oulainen, Ylivieska (paikkakunta/-kunnat määräytyy sen perusteella mistä päin työpajaan tulee osallistujia)

Osallistujamäärä max. 30 henkilöä ((samasta yrityksestä voi osallistua useampia henkilöitä, mutta jokaisen tulee ilmoittautua erikseen). Ilmoittautuminen on avoinna kunnes 30tulee täyteen tai ma 22.1 saakka.

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/A4AC64CA6597A040.par

******

Yrityksen liiketoiminnan itsearviointi SoLKI- työkalulla

Aika: ke 31.1.2018 klo 14.00-16.30 Ylivieska

Yrittäjä voi arvioida SoLKI-arvioinnilla yrityksensä keskeisten osa-alueiden kypsyystasoja sekä tunnistaa liiketoiminnan kehittämiskohteita. Arvioinnissa on viisi osiota: Yrittämisen taidot ja liiketoimintaosaaminen, Markkinointi ja myynti, Palvelujen toteutus, Asiakkuuksien hallinta ja säilyttäminen ja Jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

SoteYBoost -hanke järjestää työpajan, jossa pääset tekemään omalle yrityksellesi SoLKI-itsearvioinnin ja saat tarvittaessa apua sen tekemiseen. Työpajan aikana saat heti palautetta millä tasolla eri osa-alueet yrityksessäsi ovat sekä mihin mahdolliseen kehittämiskohteeseen jatkossa tulisi keskittyä.

Tilaisuuden tarkempi sisältö ja ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen 22.1.2018 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/693A34A31E81C24E.par


Etsimme halukkaita yrityksia SoLKI -työkalun testaukseen marras-joulukuussa.
Mukaan pääsee muutama halukas yritys - tulemme yritykseesi ohjaamaan testin teossa ja saat sen itsellesi heti käyttöön. Varaa aika!


******

Rakenteinen kirjaaminen - mitä ja miten?

Aika: to 15.3 klo 8.30.12.00, Oulainen

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/D692BC85CFCA4A90.par


******

Tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma -työpaja

Aika: osa 1 ke 4.4. klo 16.30-20.00 Haapavesi     
           osa 2 ti 10.4 klo 16.30-20.00 Kalajoki

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/E1B3DF3BB43F27A8.par

Työpajan tarkempi sisältö ja ohjelma löytyy täältä.


******

"Sote-palvelut - mitä tulevaisuudessa siintää " - hankkeen loppuseminaari ja verkostoitumistapahtuma

Aika:  huhtikuussa 2018


*****

Palvelumuotoilu työpajoihin voi myös vielä ilmoittautua.
Kysy lisää eija.hautala (at) oamk.fi tai p. 050 -5820070



Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!



17.9.2017

Yrittäjien tapaaminen 12.9: Näkyvyyden lisääminen - aiheesta tulossa työpaja

Valinnanvapauden lisääntyessä sote-uudistuksen myötä yritysten näkyvyys ja tunnettuus nousee entistä tärkeämmäksi. Monet sote-alan yritykset ovat saaneet ison osan asiakkaistaan tähän saakka toimivan puskaradion kautta - mutta se ei enää riitä jatkossa.

Jaakko Niemelä Creamedia Oy:stä kertoi 12.9 yrittäjien tapaamisessa tiivistäen miten näkyvyyden lisäämistä voidaan tehdä markkinoinnin keinoin.




Jaakon esityksen voi katsoa alla olevista videoista:

Minuutin mittainen johdantovideo löytyy täältä.

Kuuden askeleen polku - markkinointi haltuun video löytyy täältä.
     - (20 min, kolmen minuutin kohdalta alkaa polun esittely)
Viimeinen osa: 6. Läsnä sosiaalisessa mediassa (1 min.) löytyy täältä.



TULOSSA:

SoteYBoost -hanke järjestää myöhemmin tänä vuonna työpajan, jossa paneudutaan siihen, miten sote-alan yritys voi lisätä näkyvyyttään sähköisissä välineissä, miten kehittää brändiään ja saada yritys asiakkaiden tietoisuuteen.

Tavoitteena on saada tilaisuuteen myös tulevan sote-maakunnan näkemys siitä, miten he näkevät pienten yritysten markkinointitilanteen.

Ilmoitamme työpajan tarkan ajankohdan (marras-joulukuussa) mahdollisimman pian.

Voit kysyä lisää tai esittää toiveita sisällön suhteen,

Eija Hautala,
p. 050-58 20070
eija.hautala at oamk.fi

11.8.2017

SoteYBoost jatkaa 31.5.2018 saakka

Mukavaa alkanutta syksyä kaikille!

Kesä toi tullessaan hieman hengähdystaukoa sote-uudistuksen osalta, nyt on paremmin aikaa trimmata toimintaa, mm. laatua ja omavalvontaa, niiden merkitys tulee korostumaan jatkossa.

Kantaan liittymisen aikataulu on ennallaan, eli jos terveysalan yritykselläsi on jo käytössä sähköinen potilastiedon arkistointi, ensi vuoden alussa pitäisi pystyä todentamaan, että on ainakin aloittanut Kantaan liittymistoimet. Sosiaalialalla liittyminen ei ole vielä pakollista.

Tiedoksenne, että SoteYBoost-hanke sai jatkoaikaa toukokuun loppuun, joten jos olet kiinnostunut palvelumuotoilusta tai haluaisit muunlaista apua/tukea/koulutusta hankkeen kautta, ole yhteyksissä niin suunnitellaan ja katsotaan mitä voimme tehdä.

Tulevista tapahtumista ja työpajoista tulee tietoa myöhemmin, toiveita on tullut mm. verkostoitumiseen liittyvän tapahtuman järjestämisestä.

Tästä pääset  lukemaan Rakennerahaston uutiskirjeen, jossa julkaistiin kesäkuussa juttu hankkeesta ja sen toimista.



2.6.2017

Palveluntuottajalaki - muutoksia yrityksille

Hallitus esittää 1.1.2019 alkaen voimaan tulevaksi uutta ns. palveluntuottajalakia, joka korvaisi nykyisen yksityisiä sosiaali- ja  terveyspalveluja koskevan lainsäädännön.


Esitetyssä laissa ei eroteta julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia toisistaan, vaan kaikkia kohdeltaisiin yhdenmukaisesti!  Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat yhden rekisteröintimenettelyn piirissä.


Mitä lakimuutosehdotus tarkoittaa yrittäjän kannalta?


-Nykyisistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä luovuttaisiin ja kaikkia palvelujen tuottajia koskisivat jatkossa samanlaiset rekisteröintimenettelyt.

-Sosiaali- ja terveyspalveluja saisi tuottaa vain palvelun tuottaja, joka on rekisteröity ja jonka palveluyksikkö on rekisteröity palvelun tuottajien rekisteriin.

- Palvelun tuottajan vaatimukset: 
  • Palvelun tuottaja ei saa olla konkurssissa tai liiketoimintakiellossa eikä tuottajalla saa olla ulosotossa verovelkoja tai muita julkisia velkoja.
  • Toimitilojen ja välineiden on oltava riittävät ja asianmukaiset sekä toimintaan sopivat ja turvalliset.
  • Henkilöstöä täytyy olla riittävästi asiakkaiden ja potilaiden palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden. Henkilöstöllä täytyy olla asianmukainen koulutus.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelun on oltava laadukasta, asiakaskeskeistä, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö.
  • On laadittava omavalvontasuunnitelman siitä, miten palvelun tuottaja itse valvoo palveluyksikköään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että asiakas tai potilas saa laadukkaita ja turvallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Suunnitelman olisi oltava julkisesti nähtävillä ja sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi, mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa palvelun tuottajan toiminta on.



Miten rekisteröinti tapahtuisi?


Ensin rekisteröitäisiin edellytykset täyttävä palvelun tuottaja. Rekisteröinti antaisi lähtökohtaisen kelpoisuuden tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

- Palveluyksikön rekisteröinnissä tarkasteltaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöedellytyksiä. Palveluyksikön pätevyys voitaisiin osoittaa myös sertifioinnilla tai viranomaisen tarkastuksella. Viranomaisen on ennakkotarkastettava sairaala ja vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö.
              - ennakkotarkastista ei tarvita, jos tuottajalla on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä.
                Lisäksi edellytettäisiin, että laadunhallintajärjestelmä sisältää omavalvontasuunnitelman.

Rekisteriviranomainen voisi tarvittaessa tehdä ennakkotarkastuksen palveluyksikössä ennen sen rekisteriin merkitsemistä.


-Palvelun tuottajat voisivat myös sopimuksella valita yhteisen vastuullisen palveluntuottajan, joka edustaisi heitä rekisteri- ja valvontaviranomaisessa. Vastuullinen palveluntuottaja toimittaisi muiden puolesta tiedot, jotka tarvitaan yhteisen palveluyksikön rekisteröimiseksi.

- Huom! maakunta voi edellyttää tuottajilta lisävaatimuksia (valilnnanvapauslaki)


Täältä lisää asiasta.  (STM:n sivut, joissa linkkejä).




22.5.2017

SoteYBoost -hankkeessa tehty tutkimus palkittiin!!



Oulun yliopiston MicroEntre / Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän - Anna-Mari Simunaniemi, Matti Muhos ja Martti Saarela -  hankkeessa kirjoittama tieteellinen julkaisu sosiaali- ja terveysalan yritysten varhaisista kasvuvaiheista palkittiin TIIM & MakeLearn -konferenssin parhaana Lublinissa, Puolassa toukokuussa 2017.

Löydät tieteellisen artikkelin täältä.

Tekstistä on tarkoitus kirjoittaa lähiaikoina käytännönläheisempi versio suomeksi. Sitä odotellessa voit katsoa tammikuussa yrityksille postitse lähetetyn tiivistelmän tutkimustloksista. Tiivistelmä löytyy täältä.


Onnea hyvästä työstä!

18.5.2017

Kutsu: Mapa® -Haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja hallinta -menetelmän perusteista (2 pv)

Haluatko kehittää valmiuksiasi kohdata haastavaa käyttäytymistä ja hallita tilanteita, joihin voi liittyä asiakkaan väkivaltaista käyttäytymistä?


Mapa menetelmän avulla opit, kuinka voidaan ennaltaehkäistä ja rauhoittaa defensiivisesti käyttäytyvää asiakasta. Koulutukseen sisältyy erilaisia harjoituksia kommunikaatioon ja suuttumuksen kohtaamiseen liittyen.

Maksuton työpaja on suunnattu hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille, ja alan järjestöille – sekä yrittäjille että työntekijöille.




Aika:                Ma 4.9. ja ti 5.9.2017 klo 8.30-16.00
Paikka:            Oamk, Oulaisten kampus, Kuntotie 2, 86300 Oulainen, LK6
Kouluttaja:    Psyk.sh, TtM, Mapa-kouluttaja Sirpa Tölli

Ilmoittautuminen 21.8 mennessä   https://www.webropolsurveys.com/S/F47C7D938C8707C8.par
tai satu.pinola(at)oamk.fi.

Sisältö:
Koulutus sisältää teoriaa sekä käytännönharjoituksia, yhteensä kaksi (2) päivää / osallistuja. Käytännönharjoitukset toteutetaan ryhmissä (ryhmäkoko max 15 henkilöä).

Toiminnalliset harjoitukset sisältävät fyysisen rajoittamisen menetelmiä sellaisiin tilanteisiin, kun asiakas on vaarassa satuttaa itseään tai muita. Koulutuksessa harjoitellaan lisäksi lyöntien torjumista ja irtautumistekniikoita. Kouluttautujia ohjataan käyttämään aina vähiten rajoittavaa menetelmää ja toteuttamaan sitä lyhimmän mahdollisen ajan.

Mapa-menetelmästä tietoa
http://suomenmapakeskus.fi/
Lisätietoa: Eija Hautala, 050-5820070 tai eija.hautala(at)oamk.fi

Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).

10.5.2017

Kanta.fi -palveluun liittyminen

Säädösten mukaan terveysalan yritysten tulee liittyä Kanta.fi palveluun tämän vuoden loppuun mennessä, jos yritys arkistoi potilastietoja sähköisesti.

THL:ltä helmikuussa tullut "kannustuskirje" on herättänyt paljon kysymyksiä siitä, mitä kaikkea pitää tehdä ja hankkia ja kenen pitää tehdä.

Näihin kysymyksiin tuli vastauksia 26.4 järjestetyssä Käytännön kanta -koulussa Ylivieskassa.
Hankkeen tilaisuudessa asiantuntijana oli Susanna Antikainen, Kanta-pilotti yrittäjä ja Fysio Center Jyväskylä OY:n yrittäjä. Susanna on ollut mukana valtakunnallisesti Kanta-palvelun kehittämisessä jo pitkään Fysi ry:n kautta ja  hän on liittänyt oman yrityksensä Kantaan ensimmäisenä alan yrityksenä.

26.4 tilaisuudessa oli yli 50 osallistujaa ja väitän, että he saivat hyvän kuvan siitä, mitä kantaan liittyminen vaatii ja miten se käytännössä tapahtuu.
Susannan diat on lähetetty sähköpostilla tilaisuuteen osallistuneille.

Tässä kaikille tiedoksi pienille terveydenhuollon toimijoille suunntatut video-ohjeet  Kantaan liittymisestä, jotka THL & Susanna ovat tehneet (rullaa hieman sivua alaspäin, videot löytyvät otsikon Valmistautuminen alta):

Varmennekorttien ohjelmistot löytyvät tästä.

Ammattikorttien rekisteröintipisteet täältä.

Tässä linkki THL:n tuottamaan ABC muistilistaan Kantaan liittyjille.

Tässä myös THL:n ohje sosiaalipalveluissa syntyvien potilastietojen käsittelystä.

Lisäksi paikalla oli kolmen tietojärjestelmä ohjelmiston edustajat, jotka kertoivat oman järjestelmänsä osalta ohjelmiston toiminnallisuuksista ja hinnoista. Tässä heidän esittelyjään:

Acuten esittelydiat löytyy täältä.

Diarium -ohjelman esite tästä.

Fatroi Hilkka -ohjelman esittely tässä.


Tilaisuuden lopuksi ehdimme keskustella hieman rakenteelllisesta kirjaamisesta. Susanna ohje kirjaamisen tasosta oli konkreettinen: kirjaa sillä tasolla, että jos sairastut, niin toinen ammattilainen voi jatkaa työtä kirjauksesi pohjalta.

Vapaa teksti -kentän kohdalla nousi esille tarve saada yhteinen malli/ohje siten, että kirjaamisella saadaan laatu esille.

Muutenkin Susannan ydinviesti tulevassa sotessa pärjäämiseksi oli:

- verkostoidu moniammatillisesti
- brändää itsesi, firmasi
- erottaudu laadullisesti ja paikallisella toimijuudella.


ps. Hanke voi järjestää vielä syksyllä tarvittaessa tietosuojan ja tietotrurvan omavalvontasuunnitelman tekemiseen työpajan - ilmoita, jos on tarvetta!

8.5.2017

Lähde mukaan yritysryhmään – tukea voi käyttää moneen asiaan!

SoteYBoostin ja YTEK:n yhteisillä aamukaffeilla 5.5.2017 kuulimme, miten yritys voi hyödyntää 
maaseuturahaston yritysryhmätukea mikroyrityksille (mikroyritys = alle 10 henkilöä töissä).

Jos kiinnostut yritysryhmästä, tule 14.6 klo 8.00 keskiviikkotapaamiseen ,Vierimaantie 5, Smathouse, 3 krs) mukaan perustamaan yritysryhmää ja lähdetään tekemään yritysryhmätukihakemusta.

Tässä tiivistäen yritysryhmän perustamisesta ja 
mahdollisuuksista:


Yritysryhmä: 3-10 mikroyritystä.
Tuen hakija eli hankkeen hakija: ei voi olla yritys, joten YTEK (yritysneuvonta) on luvannut alkaa hallinnoijaksi, he koordinoivat tarvittavan paperisodan. Yritys voi olla mistä tahansa Oulun eteläisen kunnasta.

Mihin tukea saa?
Tukea saa asiantuntijapalveluun 75% kustannuksista - ei investointeihin.
Ole rohkea ja MIETI ISOSTI - Mitä yrityksesi tarvitsee, mihin suuntaan kehittää toimintaa!

1.yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset kehittävät yhdessä toimintaansa, voi olla myös yrityskohtaisia toimenpiteitä.  esim. tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen, tuoteperheen suunnittelu, yhteisen osuuskunnan perustaminen vaikka markkinointiin, sijaisringin perustaminen, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen palvelumuotoilulla … 
2. 
yritysryhmän koulutushankkeessa koulutusta ja neuvontaa yhteisesti ja lisäksi voi olla yrityskohtaista neuvontaa. esim.  laatuvalmennus, omavalvonnan toteutus, tuotteistaminen, kielikurssit …jne.  

Miten etenee?
- kootaan yritysryhmä tai useampi – aloitetaan 14.6 tilaisuudessa.
- yritysryhmä  ja hallinnoija suunnittelevat yhteisen kehittämisosion ja yrityskohtaiset kehittämispaketit ja tekevät näille kustannusarviot.
-hallinnoija hakee tukea
-tehdään yrityskohtaiset sopimukset, mm. tehtävät toimenpiteet ja yrityksen osuus  kustannuksista
- yritys maksaa kustannuksista 25% ja 75% on de minimis –tukea
 (de minimis = yritys saa käyttää 200 000 euron edestä  de minimis-tukea kolmen verovuoden aikana).
- tuen hakemisessa voi mennä aikaa jokunen kuukausi

Hankeaika?  Voi olla lyhyempi tai vaikka 2-3 vuotta. 

5.5 tapaamisessa suunnittelimme, että yksi yritysryhmä perustetaan ”Suomi100 sote-palveluntuottajat” teemalla. Tavoitteena lisätä alueen yrittäjien näkyvyyttä ja tunnettavuutta.  Tuloksena voi olla esim. alueen yhteinen www-portaali, jossa alueen yritykset voivat esitellä toimintaansa ja saavat vahvemman näkyvyyden!
Kiinnostutko tästä?  

Teemaan liittyen Rajaton-hanke oman hankkeenaan lehteen neljäsivuisen ”Suomi100 –yritykset” liitteen, jossa esitellään alan yrityksiä. Tästä lisää Sari Anderssonilta @ysk.fi.

Tule mukaan 14.6 tilaisuuteen ja lähde mukaan yritysryhmään vahvistamaan yritystäsi! 

Mieti ennakkoon, millaisesta kehittämisestä/koulutuksesta yrityksesi hyötyisi.

Tapaamisiin,